Sodan kauheudet (avoin kaikille Paholaisten laumalaisille)

Harakiri & Dasuto

Oli varhainen aamu, kun Harakiri oli jo käskenyt joukkoja kokoontumaan valmiiksi. He eivät hyökkäisi vielä tänään, mutta soturit harjoittelivat jo muodostelmia, ja suunnittelivat sisäisiä strategioitaan. Ilmassa oli jännitystä, uhmakkuutta, ja jopa pelkoakin. Jälkimmäisestä Harakiri ei kuitenkaan tiennyt mitään.

Harakiri ulvoi merkiksi Akumalle ja Siwangille tulla hänen puheilleen. Olisi aika suunnitella etenemisestä. Achillesia tämä jututtaisi vasta lopuksi, sillä tahtoi toisen etulinjaan vahvoine sotureineen. Harakiri ei luottanut urokseen kuitenkaan niin paljoa, että olisi paljastanut strategioitaan tuolle.

Harakiri vetäytyi luolaan. Sinne ei päässyt kuka tahansa, sillä normaalisti sakemanni suunnittelisi strategioita veljensä kanssa. Mutta koska Kamikaze oli kuollut, olisi turvauduttava muihin.

Akuma ja Sǐwáng.

Akuma kuuli Harakirin ulvonnan ja meni hänen luolalleen, valkoinen sakemannikin oli kuullut sen ja seurasi Akumaa,''Mikä on suunnitelma, herra.'', Akuma kysyi Harakiriltä ja astui lähemmäs häntä, Sǐwáng oli jäännyt makaamaan hieman kauemmas mutta kuunteli kuitenkin herraansa kiinnostuneena. Jotkut rivisotilaat olivat alkaneet tappelemaan luolan lähellä ja Akuma meni huutamaan heille että olisivat hiljaa, Akuma palasi sisälle luolaan.

''Minkä ryhmän ajattelit pistää etulinjaan.'', Sǐwáng kysyi pomoltaan ja nuolaisi huuliaan, ''Ajattelin haastaa sen suden Kawashimin ellei tule poikkeuksia.'', sakemanni sanoi.

Kawai

Sekarotuinen asteli kokoontumispaikalle ja lipaisi huuliaan nopeasti. Pari muuta eivisotilasta tulivat heti selittämään tälle mistä oli kyse. Uros lipaisi tyytyväisesti huuliaan ja nyökkäsi. Kawain vaikutusvalta rivisotilaiden keskuudessa oli suuri. Uros hölkkäsi hitaasti muita kohti ja katsoi luolan suuntaan ja viittoi ystävällen suuntaa. Nuorukaiset kapusivat luolan päälle ja toivoivat ettei kukaan kuulisi. Pian Akuma saapui ulos komentamaan tappelupukareita muttei onneksi huomannut näitä. Uroot yrittivät kuunnella suunnitelmia mutta se oli turhaa. Tämän takia nämä hyppäsivät takaisin maahan muiden joukkoon.

Harakiri & Dasuto

Sakemanni nuolaisi huuliaan, kun Akuma kysyi suunnitelmista. "Ajattelin, että Achilles, se uusi tulokas, menisi etulinjaan joukkoineen raivaamaan tietä. Hänen soturinsa ovat vahvoja ja nuoria, joten hän saisi varmasti avattua meille tien Gajyolle." Harakiri aloitti.

Uros piirsi pölyiselle kivilattialle käpälällään pyöreän kuvion. "Tämä on Gajyo. Achilles joukkoineen lähestyy suoraan Gajyon etuosasta. Puolet rivisotilaista seuraa häntä. Puolet tulevat takakautta ja lopussa levittäydymme niin, että piiritämme Gajyon joka puolelta." Uros sanoi, ja piirteli samalla viivoja havainnollistaakseen suunnitelmaa.

"Siwang. Tahdon, että johdat toisen etulinjan joukot takaa, pohjoispuolelta Gajyolle. Akuma, tulet kanssani takalinjaan, ja kun tie Gajyolle on auki, otamme kohteeksemme Weedin ja Ginin." Harakiri sanoi ja nosti sitten katseensa kaksikkoon. "Onko teillä jotain ideoita?" Harakiri kysyi. Harvemmin sakemannia kiinnosti alaistensa mielipiteet, mutta nyt se päätti antaa noille tilaisuuden.

Dasuto makoili hiljaa aloillaan, murahdellen aina väliin. Se tahtoisi taistella Giniä vastaan, mutta tiesi, että Harakiri johtajana saisi hänet kohteekseen. Salaa mielessään akita toivoo, että Harakiri kuolisi ja hän pääsisi johtajansa tilalle kohtaamaan veljensä viimeinkin.

Akuma ja Sǐwáng.

Sǐwáng nyökkäsi herralleen ja niin myös Akuma, ''Montako sotilasta minun joukkueeseeni kuuluu.'', Sakemanni kysyi toivoen saavansa paljon hyviä sotilaita, Akuma katsoi Sǐwángia ärtyneesti, muutama rivisotilas yritti kuunnella mitä he keskustelivat mutta Akuma huomasi sen ja murahti heile käskyksi että jos he eivät häipyisi muiden luokse tämä kurittaisi hieman heitä.

Harakiri

Harakiri laski nopeasti, montako heitä oli yhteensä. "Meitä on nyt noin 2000. Saat johtaa etulinjan 300 soturia. Takanasi tulee keskimmäinen linja 300 soturia, ja takalinja 300 soturia, yhteensä 900. Valitsemme loput ryhmänjohtajat ennen hyökkäystä." Harakiri sanoi. "Achilles saa taas luvan johtaa etulinjassa omat soturinsa ja heidän takanaan tulee 300 soturia, keskimmäisessä linjassa 300 soturia ja 200 tulee takalinjassa meidän kanssamme. Yhteensä siis 800." Harakiri jatkoi. "Jätämme varalle 300 soturia, ja kun Ohu alkaa heiletä, he tekevät yllätyshyökkäyksen." Sakemanni sanoi ja virnisti.

"Keskimmäisistä linjoista edestä etenevät soturit levittäytyvät länsipuolelle Gajyota, Siwangin etulinjan takana tuleva keskilinja etenee kohti itä-Gajyota." Harakiri lopetti. Suunnitelma kuulosti monimutkaiselta, mutta sakemanni toivoi, tai oikeastaan piti itsestäänselvyytenä sitä, että toiset tajusivat mitä hän tarkoitti.

Akuma ja Sǐwáng.

Akuma nyökkäsi jälleen ja meni makuulle,''Sittenkun hallitsemme Japania, saan kai pitää edelleen Fukushiman itselläni?'', tanskandoggi kysyi,''En malta odottaa sitä että pääsen repimään Weedin kappaleiksi, heillä ei tosiaankaan ole mitään mahdollisuutta voittaa meitä.'', Akuma nauroi ja lipaisi tyytyväisenä huuliaan.
''Lupaan auttaa sinua kostamaan veljesi kuoleman, etsin hänen tappajansa käsiin ja revin hänet kuoliaaksi.

Sǐwáng kuunteli tyytyväisenä mitä Akuma sanoi Harakirille ja verrytteli hieman lihaksiaan,''Muuten, silloinkun Gin pakeni törmäsin metsässä outoon laumaan, he pysäyttivät takaa-ajoni, lauman johtaja väitti olevansa veljeni vaikka luulin sisaruksieni elävän edelleen Kiinassa.''

Harakiri

Uros nyökkäsi Akumalle. Vaikka käytännössä Harakiri aikoisikin hallita Japania yksin, niin se voisi antaa Fukushiman Akumalle kiitokseksi, jos tämä saisi Weedin hengiltä.

Toisen puhuessa Kamikazesta, Harakirin ilme synkkeni. Sakemanni nousi hitaasti jaloilleen, ja katsoi Akumaa verestävin silmin. "Ei....minun kuuluu repiä se paskiainen kappaleiksi..Ymmärrätkö?" Harakiri kysyi, eikä voinut estää hampaidensa ilmestymistä huulien alta. Sakemanni päästi suustaan raivokkaan murahduksen, ja iski voimakkaasti käpälällään luolan kiviseinään, josta rapisi irti kiviä. Tämän jälkeen uros käännähti kohti katosta laskeutuvaa, paksua juurta, ja iski sitkeään oksaan terävät hampaansa. Kuului äänekäs napsahdus, kun se murskautui palasiksi kertapuraisulla, ja pätkä putosi Harakirin jalkoihin.

Vielä raivosta hiukan hengästyneenä, Harakiri katsoi paikalle saapunutta Siwangia. "Veljesi? Onko hän Ohun koiria?" Sakemanni kysyi. "Jos on, tapa hänet ensi kerralla." Harakiri sanoi kylmästi, ja käveli peremmälle. "Poistukaa nyt, ja jos näette Achillesia, pyytäkää hänet juttusilleni." Uros sanoi ja katosi pimeyteen.

Akuma ja Sǐwáng.

Akuma nyökkäsi ja katsoi kun Harakiri raivosi, Akuma oli kokenut niin paljon vihaa ja tuskaa ettei hän enään tiennyt mitä pelko tarkoitti,''Selvä, pyydän hänet luoksesi jos näen hänet.'', Akuma vastasi ja käveli tyynenä ulos.

Sǐwáng lipaisi huuliaan kun Harakiri huusi Akumalle,''Revin veljeni pään irti ja tuon sen sinun luoksesi, revin siltä myös silmät ulos.'', sakemanni sanoi irvistäen ja naurahti,''Syön hänen suolensa.'', Sǐwángin sisällä paloi silkka viha sisaruksiaan kohtaan, tämä ei olisi halunnut enään tavata ketään joka muistutti häntä hänen nöyryyttävästä menneisyydestään.'' Tajusin juuri että se on sama koira jolle hävisin kaksi vuotta sitten.'', valkoinen koira sanoi.

Harakiri

Sakemanni pysähtyi kuullessaan Siwangin sanat. Uros virnisti itsekseen. Sitä hiukan ärsytti, kun toinen ei lähtenyt hänen käskettyään, mutta yksityiskohtainen kuvailu tappamisesta sai Harakirin odottamaan sotaa enemmän kuin mitään muuta.

"Jos tapaat veljesi, taistele häntä vastaan, ja näytä, ettei Paholainen häviä koskaan." Harakiri sanoi. Se ei jatkanut keskustelua sen enempää, vaan vetäytyi luolaansa. Itsekseen miettiessään Harakiri tiesi, että mahdollisuudet voittaa Gin kasvaisivat vuosi vuodelta, sillä akita vanheni, mutta nuori uros vielä vain vahvistuisi ajan mittaan.

Akuma ja Sǐwáng.

Sakemanni nyökkäsi ja asteli ulos luolasta jättäen pomonsa rauhaan tämä katsoi kun rivisotilaat makoili yrittäen saada viellä kiinni lämpimistä ilmoista ennenkuin he joutuisivat hytisemään kylmissä oloissa, Sǐwáng näki jo silmissään miten hän tappoi veljensä silmittömästi ja asteli nyt siihen suuntaan missä Akuma oli koska hänellä oli tanskandogille asiaa.

Akuma lepäili rauhassa omassa luolassaan eikä halunnut että kukaan häiritsi häntä, luolan ulkopuolella oli pari hänen henkivartijaansa jotka pysäyttivät Sǐwángin,''Kuka siellä on.'', Akuma huusi ja sakemanni oli kuitenkin ehtinyt jo tyrmätä häntä ärsyttäneet vartijat,''Kuulin että hallitset Fukushimaa, kiintoisaa, minä taas hallitsen Pohjois - Kiinaa.'', tämä sanoi. Akumaa ei se kiinnostanut vaan hän heitti vaivatta painavan sakemannin ulos luolastaan.

Dasuto

Akita kuljeskeli itsekseen hämärtyvässä illassa, suunnitellen tulevaa. Dasutolla oli kova nälkä, sillä se oli ehtinyt saada metsästysryhmän tuomasta saaliista ainoastaan tähteitä.

Kauempana se huomasi valkean koiran lentävän ulos Akuman luolasta. Vaikka Akuma olikin kenraali, ei Dasutolta herunut tuolle lainkaan kunnioitusta. Vaikka toisten asiat eivät juuri Dasutoa kiinnostaneet, niin tajutessaan ulos lentäneen koiran olevan Siwang, akitan mielenkiinto heräsi. Hitaasti se hiipi lähemmäs, ja asettui makaamaan suuren puun alle. Siitä sitä ei kukaan helposti huomaisi, tai kiinnittäisi huomiota. Ja vaikka kiinnittäisikin, niin kukaan ei voisi kieltää häntä olemassa paikallaan. Dasutolle paikalta avautui kuitenkin hyvä näkö- ja kuuloetäisyys tilanteeseen.

Akuma ja Sǐwáng.

Akuma, kuten Harakirikin oli niin pelottava ilmestys että rivisotilaat perääntyi tuon astuessa ulos luolastaan,''En kaipaa häiritsijöitä kun yritän levätä joten häivy luolani edustalta ja mene omaan kuoppaasi.'', tanskandoggi sanoi virnistäen ja potki hieman multaa sakemannin päälle. Akuma asteli takaisin luolaansa eikä kiinnittänyt sen enempää huomiota valkoiseen koiraan.

Sǐwáng ravisutti mullat turkistaan ja irvisti Akumalle, tämä nuori uros ei pelännyt mitään ja heitti nyt raivoissaan muutaman rivisotilaan maahan, hän asteli pienehköön maan alla olevaan pienehköön luolaansa ja meni makaamaan heinäkasalle.

Kawai & Don

Kawaita alkoi pitkästyttää harjoitukset ja se huokaisi syvään. Nuori ja tietämätön uros ei osannut välittää taktiikoista, vaan se luotti tyystin taistelukykyihinsä. Tåmä asteli puunvarjoon,sulki silmänsä ja myhäili ajatuksesta jossa se repi Rocketin aivot ulos ja söisi ne. Uros lipaisi huuliaan ja avasi silmänsä. Mielipuolinen hullu uros nimeltään Don asteli kohti puuta jonka varjossa Kawai makoili. Kawai huomasi tulijan ja naulitsi silmänsä tähän. Don halusi päästä Harakiri-herran puheille. " Missä Harakiri-herra on?" Don kysyi hiljaa matalalla äänellä tuntemattomalta urokselta. Kawai ei vastannut mitään vaan virnisti ja ktsoi toista silmiin. " Kuulitko!?" Don karjaisi kovaan ääneen paljastaen hampaansa. Kawai ynähti hiljaa itsekseen ja nuolaisi. " Luolassaan." Kawai sanoi vastahakoisesti. Mitään sanomatta mielipuolinen Don asteli kohti luolaa. Kawai oli ärsyyntynyt tilaantesta ja sulki silmänsä.

Don pysähtyi luolan suuaukolle ja nielaisi. Se ei pelännyt ketään muuta kuin Harakiri-herraa. " Saanko tulla sisään Harakiri-herra?" Don kysyi kovalla äänellä odottaen vastausta.

Harakiri & Dasuto

Harakiri kuuli jonkun astelevan hänen luolaansa. Uros murisi hiljaa. "Mitä h*lvettiä taas...." Sakemanni sanoi itsekseen ja nousi ylös. Harakiri käveli kapeaa käytävää pitkin hämärässä kohti luolan suuaukkoa.

Sanaakaan sanomatta Harakiri syöksyi varjoista kohti rotutoveriaan, ja yritti iskeä hampaansa Donin kurkkuun, ja painaa vasten kivistä luolan seinää. "Mitä haluat?" Harakiri kysyi uhkaavalla äänellä.

Dasuto vain tuhahti itsekseen Siwangille maatessaan puun alla, ja ummisti sitten silmänsä.

Don

Hyvän kuulonsa ansiosta Don kuuli Harakiri askeleet ja osasi näin varautua valmiiksi hyökkäykseen. Harakiri oli nopea mutta hyvien refleksiensä ansiostase kerkesi pois iskun tieltä. Uros lipaisi huuliaan. Sitä pelotti, mutta se ei tahtonut näyttää pelkoaan. Se näki itsessään upseeriainesta ja siksi se olikin Harakirin puheille tullutkin. "Nimeni on Don, ja rohkenen väittää että olen uskollisin palvelijasi. Palvelin jo isääsi ammoisina aikoina uskollisesti." Don sanoi matalalla äänellä ja jatkoi: " Väittäisin että minussa on ainakin strategiainesta. Lisäksi uskallan sanoa varmasti että olen pätevämpi ja etevämpi taistelija kuin useimmat kenraaleista ja muista ylempiarvoisista. Olisin tehtävään enemmän kuin sopiva, mutta päätös on teidän." Uros sanoi ja katseli Harakirin suuntaan. Se toivoi että Harakiri pitäisi sen itsevarmasta asenteesta. Don olisi valmis todistamaan kykynsä vaikka tappamalla jonkun kenraaleista. Mielipuoli valmiina...

Akuma.

Akuma oli herännyt jälleen meteliin ja asteli nyt kohti Harakirin luolaa, tämä katsoi sisään ja näki hänelle vieraan koiran,''Tulit siis uhittelemaan Harakiri herralle, vai?'', Akuma oli pelottava ilmestys kokonsa takia ja tuokin varmaan häntä pelkäsi kun tämä yhtäkkiä hänen taakseen ilmestyi,''Häiritseekö hän herra, jos häiritsee voin heittää hänet ulos.'', Akuma katseli häntä huomattavasti pienempää koiraa virne kasvoillaan.

Harakiri

Sakemanni katsoi ivallisesti Donia, kun tuo kehui itseään. Vaikka toisen asenne olikin Harakirin mielestä hyvä, ja uskollisuus suorastaan paistoi toisesta läpi, niin silti Harakiri ei uskonut pelkkiä sanoja.

Kun Akuma saapui paikalle, Harakiri sai idean. "Odota ulkona, Akuma." Harakiri kehotti tuota ja katsoi sitten taas Donia uudestaan. "Suuria sanoja koiralta, jolle en aikaisemmin ole edes puhunut." Harakiri sanoi ja astui lähemmäs. "Väistit iskuni hyvin, joten et saa selkääsi, vaikka sen voisinkin tehdä." Harakiri sanoi ja antoi ymmärtää, ettei sietäisi silmille hyppimistä. Harakiri odotti, että Akuma menisi ulos (?) ja katsoi sitten taas sakemannia. "Akuma! Taistele tätä häirikköä vastaan ja laita hänet todistamaan sanansa!" Harakiri huudahti kenraalilleen ja virnisti sitten kääntäessään katseensa Doniin.

Achilles

Ruskea uros hölkkäsi kokoontumispaikalle laumansa kanssa. Achilles oli kuullut Harakirin ulvomaan aiemmin, mutta Hiroshiman herra oli ollut kiireinen. Hän oli löytänyt metsästä Ohun vakoojan ja hän oli murtanut Ohulaisen jalat. Sitten Achilles oli heittänyt tunkeilijan nuorimmille seuraajilleen leikkikaluksi. Uros sai kärsiä kivuliaan kuoleman... Achilles ajatteli kun saapui paikalle. Uros istahti alas ja tarkkaili tilannetta. Muut hänen laumastaan kävivät myös istumaan ja keskustelemaan omiaan. Achilles odotti kunnes hänen pomonsa kutsuisi hänet sisään.

Akuma.

Tanskandoggi asteli ulos ja kun kuuli Harakirin käskyn hän naurahti,''Ne jotka haluavat nähdä verta, kerääntykää tänne.'', hän huusi mielipuolisesti ja odotti Donin tulevan ulos, Akuma nuolaisi huuliaan ja huusi Donille,''Annan sinun ensin hyökätä, katsotaan saatko minut kumoon.'', joukosta joka oli kerääntynyt paikalle kuului naurua ja muutama tuli lähemmäksi nähdäkseen paremmin taistelun.

//Ei kovin pitkä.

// Älä tapa xD //

Don

Akuman ilmestyessä tämän taakse mielipuolinen uros lipaisi huuliaan. Akuman koon takia Don pelkäsi tätä hieman, mutta ei näyttänyt pelkoaan. Akuman poistuessa tämän katse käänsi katseensa Harakiriin. Se ei vastannut mtään toisen sanoihin vaan asteli kylmänviileästi ulos lipaisten huuliaan. Se käänsi katseensa tanskandoggiin ja virnisti. Kaikkien nauraessa Don pudisteli päätään ja lipaisi huuliaan. " Nartut ensin!" Kuului Donin vastaus. Uros virnisti Akumalle ja vakavoitti sitten ilmeensä. Rivisotilaat räjähtivät huutonauruun. Donin ilme ei värähtänytkään. ' Ei parane jäädä hampaisiin kiinni..' Don ajatteli ja paransi asentoaan.

Akuma.

Yli 80 senttinen jättiläinen oli nyt taisteluasennossa,''Sinun on siis parasta hyökätä, lupaan etten satuta sinua paljon.'', Akuma virnisti ja rivisotilaat nauroivat jälleeen,''Kerron nimeni ennenkuin hakkaan sinut henkihieveriin, olen Fukushiman valtias Akuma, olet saattanut kuulla teoistani, edes Ohun Weed ei ole onnistunut tappamaan minua.'', Akuma huusi mielipuolisesti, muutama rivisotilas perääntyi hieman kun Akuma käänsi vihaisen katseensa heihin.

Harakiri

Harakiri katsoi, kun Don lähti kylmänrauhallisesti kävelemään kohti Akumaa. "Älä tapa häntä, jos hän osoittaa sinulle olevansa vahva soturi!" Sakemanni huudahti, sillä tavallista rivisotilasta vahvemmat koirat olivat aina tervetulleita.

"Harakiri-herra. Achilles on saapunut..." Yksi sotilaista kertoi, ja kumarsi peloissaan Harakirille. "No sehän kesti! Pyydä hänet tänne." Harakiri sanoi, eikä jaksanut olla edes vihainen siitä, että toinen oli myöhässä.

Don

Don kuunteli korvat luimussa Akuman meriittejä ja pudisteli päätään. "Ei minua meriittisi kiinnosta vaan tapa jolla tapan sinut hunsvotti!" Don huudahti ja lipaisi jälleen huuliaan. Huulien lipaisusta oli tullut Donille eräänlainen pakkoliike. Jros paransi hieman asentoaan ja silmäili nopeasti vastustajan kropan. Don oli erittäin rauhallineb ja pystyi jopa sulkemaan kaiken muun mielestään pois. Jälleen kerran se lipaisi nopeasti huuliaan ja lähti sitten kuchu sappolla Akumaa kohti. Don kuitenkin pysähtyi n. kahden metrin päähän järkäleestä, mutta hypähti sitten erittäin nopeasti Akuman kuonoa, mutta viime hetkellä se heilautti tahallaan päätänsä vasemmalle. Jos isku osuisi Akumasta tuntuisi varmasti kivulialtaa. Ottaen huomioon Donin nopeuden ja lähtöetäisyyden Akuman oli lähes mahdotonta väistää.

Akuma.

Akuma ei ole tyhmä ja kun tuo lähti syösksymään tätä kohti toista kertaa tämä hyppäsi ilmaan ja yritti viiltää vastustajansa niskaan,''Pahin virheesi oli minun aliarvioimiseni, minua ei ole turhaan valittu kenraaliksi.'', Akuma sanoi huuliaan lipaisten ja meni uudelleen taisteluasentoon ja katsoi Donia suoraan silmiin, tanskandogin silmissä paloi silkka hulluus ja vain irvisti nyt pelottavasti,''Jos olisit vähän isompi, sinulla saattaisi olla mahdollisuuksia minua vastaan.'', Akuma huusi ja lähti syöksyyn kohti Donia tarkoituksenaan purea tätä kurkkuun ja painaa vasten luolan seinämää.