Veri ja toivo

Orion

" luulen että isä ymmärtää että ei ole muita vaihtoehjoja kuin väkivalta." Orion sanoi alkoi nousta ylös maasta "jaahas pääsenkin jo ylös." orion sanoi ja katseli hieman ympärilleen " on vain ajan kysymys kun tämäkin kivivyörykkö romahtaa." Orion sanoi. Orion katseli ulos "tosiaan alkaa tulla ilta parasta käydä pian nukkumaan." Orion sanoi ja katsoi rigeliä. " milloin kohan minä olen viimeksi käynyt mutsussa en edes muista."

Gin

Harmaa akita katseli lapsenlapsiaan, ja vastasi Yumin hymyyn kohteliaalla, Ginille ominaisella hymyllä. Akitan silmät olivat kuitenkin vakavat, ja niiden takaa oli mahdotonta lukea harmaaturkin sen hetkistä tunnetilaa. Se oli hyvin sekava. Gin tunsi käyvänsä sisällään läpi murrosvaihetta, jota ei uskonut enää tässä iässä käyvän. Akitan uudet arvot sotivat voimakkaasti hänen entisiä arvojaan vastaan, mutta Gin tiesi muutoksen olevan paras kaikille. Enemmän henkiä säästyisi, jos viholliset hoitelisi kerralla, eikä vain pikkuhiljaa, kuten tähän asti.

Orionin puhuessa Gajyosta, Gin päätti mainita tunneleista. "Gajyolle johtavia käytäviä on tällä hetkellä enää kaksi. Romahdutin kolmannen, koska viholliset ovat ilmeisesti onnistuneet löytämään sen. Meidän on vartioitava kahta muuta, tai tarvittaessa suljettava ne kokonaan." Gin kertoi. Hetken akita seisoi luolan suulla, katsoen jälkikasvuaan ja Yumia, kunnes käänsi katseensa taas eteenpäin ja astui käytävään.

Rigel

Rigel nyökkäsi puolisolleen hymyillen ja nousi sitten jaloilleen kuuntelemaan Orionia ja Giniä. Kuullessaan isoisänsä sanat tunneleista Rigel hätkähti hieman. "Ne kurittomat paskiaiset?" Sekarotuinen kysyi vihaisena. "Ne kurittomat idiootit eivät todellakaan tule astumaan Gajyoon jalallakaan. Tänne on haudattu isoisoisäkin, koirien pyhimys, ja hänen viimeinen leposijansa ei ole koiriensyöjille!" Rigel kivahti vihaisena. "Isoisä, käyn huomenna Mutsussa, mutta lupaan että palaan pian ja pidän huolen että ne saastat eivät pääse lähellekkään Gajyota." Rigel sanoi itsevarmana, ja käänsi katseensa Yumiin. "Mennään." Rigel sanoi päättäväisesti ja astui käytävään, lähtien etenemään oman luolansa suuntaan. "Hei sitten isoisä ja Orion! Olen todennäköisesti jo liikenteessä kun heräätte!" Sekarotuinen huudahti vielä perään ja huokaisi. 'Aistin jotakin uutta... Jotain... Äh! En tiedä! Rigel ajatteli. Asia, jonka Rigel aisti, oli aistimus jostakin, joka mullistaisi lähiaikoina Rigelin maailmaa.

Yumi
Yumi nyökkäsi Rigelille ja seurasi tätä tunneliin. Kuitenkin narttu kääntyi vielä katsomaan Giniä ja Orionia. Husky kumarsi päätään ja hymyili.
"Nähdään taas, Orion." Yumi sanoi iloisena ja katsoi Giniä. "Poistun nyt, Ylipäällikkö." Yumi loikkasi innoissaan Rigelin perään tunneliin. Husky käveli mustan pystykorvan vierellä hymyillen. "Täälläkö yövymme?" Narttu kysyi ja katseli ympärilleen uteliaana.

Orion

Orion ei ollut uskoa korviaan, kun gin kertoi kannibaalien olleen niin lähellä ohun laumaa. sitten orion vilkaisi rigeliä ja yumia " hei sitten nähdään kun palaatte mutsusta." Orion sanoi ja käänsi katseensa giniin " minäkin menen nyt nukkumaan nähdään aamulla." Orion sanoi ja käveli kohti pimeää käytävää. Orion saapui pian oman luolansa luokse orion käveli luolaan ja kävi makuulle. Hetken kuluttua orion nukahti mutta ei kovin sikeästi.

Rigel

Sekarotuinen nyökkäsi Yumille ja astui samalla sisälle luolaansa. Luola sijaitsi akita-suvun hautakammion lähistöllä, ja lisäksi luola oli peremmältä sortunut.

"No, tälläinen on minun kotiluolani." Rigel sanoi ja katseli ympärilleen. Lähellä luolan seiniä oli heinäpeti jonka Rigel oli tehnyt. Sekarotuinen kääntyi puolisonsa suuntaan ja hymyili.

"On vain ajan kysymys milloin Ohussa käydään taas sotaa..." Rigel sanoi vakavoituen. Tummaturkki otti askeleen kohti heinäpetiä ja pysähtyi. Se vain ei saanut Ohun tilannetta pois mielestään. Mutsun reissun jälkeen Rigel asettuisi aloilleen; ei enää yllättäviä reissuja pitkin Japania, ei tarpeettomia kahakoita. Eikä varsinkaan enää pentumaista käytöstä.

Huokaisten Rigel asettui heinäpedille makaamaan. Tilaa oli tarpeeksi myös Yumille.

Yumi
Husky katseli Rigelin luolaa hymyillen.
"Se on hienompi kuin minun..." Yumi sanoi ja asettui Rigelin viereen makaamaan. Narttu nyökkäsi Rigelille. "Tiedän. Mutta uskon että sodat loppuvat pian." Yumi sanoi. "Jos saamme kaikki viholliset hoideltua nyt, niin ehkä kimppuumme ei koskaan enään hyökätä." Yumi tiesi sisällään, etteivät hyökkäykset Ohuun varmaan koskaan loppuisi, mutta hän halusi uskoa että Ohun Paratiisi tulisi olemaan 'Paratiisi' tulevaisuudessa.

// vastaan tähän vielä kerran ennen untamedia.//

Shigure

Shigure oli sodan jälkeen lähtenyt hieman kiertelemään honshunlle, mutta oli juuri palannut.Shigure käveli gajyon sisälle, mutta pysyi kauenpana ginistä ja muista sillä shigure ei halunnut keskeyttää näitä. Sitten rigel, yumi ja orion lähtivät shigure astui esiin. "Johtaja oletteko nähneet kurotoraa?" Shigure kysyi hyvin nöyrästi.


Orion

Orion yritti saada unta mutta tämä ei tuntunut onnistuvan. Orion avasi silmät ja nousi pystyyn. Sitten orion käveli ulos luolastaan ja meni takaisin ginin luo. Orion näki myös shiguren " en saanut unta joten ajattelin olla vielä hetken hereillä." orion sanoi ja katsoi giniä ja shigurea.

Rigel

"Niin... Toivottavasti isä ymmärtää että sodat voitetaan tappamalla eikä armahtamalla. Jos minä olisin vallassa yksikään Ohuaän maille astuva vihamielinen lauma ei olisi turvassa." Rigel sanoi hieman tulistuneena. "Äskeistäkään sotaa ei olisi tullut jos Paholaiset oltaisiin eliminoitu heti alussa. Hyvillä sotataktiikoilla se olisi voinut onnistua!" Rigel tuhahti ja painoi päänsä tassujensa päälle. Rigeliä ei todellakaan enää kiinnostanut hoidella pientä määrää vihollisia useissa sodissa, kun koko pahislauma voitaisiin tuhota samantien lähes kerralla. "Sota on tappamista eikä pelleilyä."

Yumi
Yumi kuunteli hiljaa kun Rigel puhui. Yumi nyökkäsi puolisolleen.
"Olen täysin samaa mieltä. Taistelut eivät koskaan lopu jos annamme vihollisen päästä karkuun joka kerta." Yumi totesi ja painoi päänsä Rigelin päätä vasten (?). "Mutta se ei ole tämän päivän ongelma. Yritetään levätä nyt vähän aikaa ennen kuin lähdemme Mutsuun." Husky ehdotti.

Rigel

Tuntiessaan rakkaan puolisonsa pään vasten omaa päätään pystykorvan huulille nousi hymy. "Niin." Rigel myötäili ja katseli ulos luolan suuaukosta. Saattaisi tulla kylmä yö. Ohussa talviyöt saattoivat olla hyvinkin kylmiä.

"Hyvää yötä rakas." Pystykorva tokaisi ja sulki sitten silmänsä. Uni tuli nopeasti.

*"Tulkoon valkeus", ja valkeus tuli xDD. Eli aamu *

Aamulla herätessään Rigel nousi heti jaloilleen ja alkoi jaloitella luolassa.

Yumi
Yumi nukahti nopeasti. Hän ei nähnyt unta, mutta totta puhuen, hän ei koskaan nähnyt unia. Aamulla Yumi nousi ja venytteli. Hän naurahti nähdessään Rigelin hereillä.
"Jos haluat jaloittelemaan, niin lähdetään yhdessä hakemaan aamupalaa." Yumi sanoi ja astui Gajoun käytävälle.

Rigel

Sekarotuinen säpsähti hieman kun kuuli Yumin äänen. "Oikeastaan minun ei ole kovin nälkä. Olisi vain kovin mielenkiintoista ottaa selvää millaisia ne kannibaalit oikein ovat. Taidan kuitenkin jättää sen homman myöhemmälle..." Rigel totesi astuessaan Yumin peräön käytävään. Uros lähti hölkkäämään kohti uloskäyntiä, ja mitä lähemmäs uloskäyntiä mentiin, sitä kylmempi tuli.

Sekarotuinen astui raikkaaseen ilmaan, ja vilkuili ympärilleen. Oli varhainen aika aamusta, ja ulkona ei näkynyt juuri ketään. 'Kun poistumme Gajyolta on parempi olla kannibaalien varalta varuillaan.'

// anteeksi jälleen, en ole lainkaan muistanut tätä peliä D: //

Gin

Vanha akita nyökkäsi Rigelille. "Muista olla varuillasi." Gin sanoi vielä, ennen kuin jatkoi matkaansa. Orionin ilmoittaessa menevänsä lepäämään, akita pysähtyi jälleen, ja katsoi taakseen. "Minä lähden tarkkailemaan ympäristöä. Palaan myöhemmin." Gin sanoi pojanpojalleen, ennen kuin astui Gajyon leveään pääkäytävään.

Pian vastaan tuli koira, jota Gin ei ollut nähnyt aikoihin. "Shigure!" Akita huudahti, ja hymyili hiukan. Toisen kysyessä Kurotorasta, akita mietti hetken, ennen kuin muisti Shorutoran kertoneen lähtevänsä tiikeriveljesten kotiseudulle tapaamaan isoisäänsä. "Kurotora on todennäköisesti kotimetsässään. Kannattaa etsiä sieltä ensimmäisenä." Gin sanoi. "Ole kuitenkin varuillasi. Kannibaalit voivat vaania missä tahansa." Akita jatkoi sitten.

Shigure ja orion


"Kiitos tiedosta johtaja lähden pian matkaan." Shigure sanoi ja alki miettiä kannibaalien kauheita tekoja. Pian orion ilmoitti että voisi lähteä shiguren matka toveriksi. Shigure nyökkäsi toiselle ja katsoi sitten giniin. "Me menemme nyt, mutta palaamme pian." Shigure sanoi ja lähti matkaan. Orion katsoi vielä giniin "lupaan tulla pian takaisin vaari." Orion sanoi ja pinkaisi täyteen vauhtiin.

//Orion ja shigure poistuvat.//

Yumi
Yumi hymähti Rigelille kun käveli tämän kanssa ulos.
"Voimme tulla takaisin tänne ja tutkia asiaa Mutsun reissun jälkeen, eikö?" Yumi sanoi ja haisteli ilmaa. Ketään tuntemattomia tyyppejä ei tuntunut olevan paikalla. Yumi näki pari kupaarifasaania, ja lipaisi huuliaan. Husky katsoi Rigeliä. "Odota tässä. Tulen kohta takaisin." Yumi sanoi ja laskeutui alas metsän rajalle.

Narttu painautui puskien taakse piiloon ja loikkasi sitten esiin. Nartun terävät hampaat ja pelottava puruvoima katkaisivat toisen kupaarifasaanin kaulan kokonaan. Yumi oli tyytyväinen itseensä ja palasi takaisin Rigelin luo. "Tässä on meille hiukan ruokaa, jos matkalla tulee nälkä." Yumi sanoi ja heilutti häntäänsä.

Rigel & Bellatrix

Uros nyökkäsi toiselle ja istahti sitten katsomaan etääntyvää Yumia huokaisten. Yumin kadotessa näkyvistä uros alkoi tähyillä ympärilleen kannibaalien varalta. Uros haistoi muutaman kannibaalin ja jotain tuttua.

Hieman kauempana Bellatrix hölkkäsi kohti Gajyota hymyillen. Se oli ollut jo pitkään poissa Ohusta etsimässä puolisoaan Isanagia, muttei ollut löytänyt toista. Se oli tietoinen sodan lopputuloksesta, mutta kannibaaleista se ei tiennyt vielä mitään. Melko lähellä Gajyota Bella joutui kolmen kannibaalin piirittämäksi. "Keitä te oikein olette?" narttu kysyi hätääntyneenä. Kannibaalit vain nauroivat ja kaksi kannibaali syöksyi kohti Bellaa. Narttu toimi nopeasti ja tarttui yhtä kannibaalia kurkusta, mutta tunsi pian ilkeää kipua niskassaan. "Päästä irti!" Bella kiljaisi kovaan ääneen.

Rigel katsoi lähestyvää Yumia hymyillen ja nyökkäsi. "Voit säästää sen itsellesi, metsästän itse jotain kun tulee nälkä." Pystykorva totesi iloisena. Äkkiä tuttu ääni kaikui uroksen korvissa. "Se on Bella!" Rigel huudahti ja syöksyi samantien kohti ääntä salamannopeasti, nopeammin kuin koskaan ennen. Saadessaaan kannibaalit ja siskonsa näkyviin, Rigel ponnisti vauhtia ja syöksyi kovalla vauhdilla shiroi senkon avulla kohti Bellaa pitelevää kannibaalia toivoen että muut kannibaalit säikähtäisivät.

Terävät hampaat viilsivät pitiin kannibaalin niskaa, ja Rigel laskeutui sulavasti maahan kääntyen sitten katsomaan tulosta; kannibaalin pää oli vielä kiinni Bellassa, ja muu ruumis maassa kaatuneena. Bellatrix irrotti otteensa toisesta kannibaalista ja hypähti taaksepäin, jolloin pääkin tippui maahan. Kaksi elossa olevaa kannibaalia katsoivat pelokkaina Rigeliä ja ystävänsä ruumista. Bellankin ilme oli näkemisen arvoinen. "Häipykää silmistäni! Ja sanokaa sille johtajallenne että Ohulainen ei pelkää lajitovereitaan syöviä paskiaisia!" Rigel raivosi vihainen ilme kasvoillaan. Kannibaalit ottivat neuvosta vaarin ja häipyivät ystävänsä rippeet mukanaan.

Bella katsoi veljeään hämmästyneenä. "Olet kyllä kehittynyt sitten viimeaikojen." narttu sanoi hymyillen. Rigel tuhahti ja käänsi katseensa sisareensa. "Ja sinulla ei ole muuta sanottavaa? Missä ihmeessä olet oikein ollut?" uros kysyi närkästyneenä. Bella murahti. "Ei sen väliä, mutta kukas kaunotar tämä on?" Narttu kysyi katsoessaan Yumia, joka oli tullut paikalle myös (?)

Yumi
Yumi hymyili Rigelille, mutta nosti päänsä nopeasti kuullessaan Bellatrixin huudon. Yumi ei ollut tavannut Bellaa ennen, mutta Rigel oli kertonut siskostaan. Yumi juoksi Rigelin perässä ja saapui taistelukentälle. Yumi halusi auttaa, mutta ei ehtinyt, kun Rigel tappoi yhden kannibaalin Shiroi Senkolla. Narttu pysähtyi ja katsoi tilannetta sivusta. Onneksi kannibaalit perääntyivät, eikä Bella näyttänyt olevan liian pahasti haavoittunut. Bellan kysyessä Yumista, husky käveli hymyillen Bellan luokse.
"Hei, olen Yumi. Hazukin tytär." Yumi esitteli itsensä. "Sinä varmaan olet Rigelin sisko, Bellatrix?" Yumi kysyi.