Hyökkäys Futago-solaan

Harakiri

Sakemanni huudahti raivokkaasti, kannustaessaan valtavaa joukkoaan voimalla kohti Ohua. Harakiri oli täynnä voimaa, itsevarmuutta ja murhanhimoa. Se oli täysin varma siitä, että tänään Ohun molemmat ylipäälliköt kohtaisivat loppunsa. Vaikka Harakiri joutuikin sotimaan kauan suunniteltua sotaa ilman veljeään, niin se vain toi sakemannille lisää halua onnistua tehtävässään. Tämän hän tekisi Kamikazen muistolle!

"Liikkukaa, liikkukaa!" Kuului jostain taka-alalta. Harakiri ei odotellut suuren joukon etenemistä, juostessaan vahvoilla jaloillaan eteenpäin pitkiä harppauksia. Futago-sola häämötti jo kaukana, samoin Ohun koirien löyhkä paljasti heidän määränpäänsä läheisyyden vaikka silmät kiinni. "Achilles! Siwang! Yookai! Don! Edetkää! Muut joukot seuratkaa heitä!" Harakiri huusi. Se itse pysähtyi odottamaan Achillesin etu linjaa seuraavaa takalinjaa, ja Akumaa.

Dasuto

Akita oli jäänyt muista jälkeen joukkoineen, tosin täysin tarkoituksella. Sen oli määrä odottaa kauempana hissukseen, ettei kukaan huomaisi ylimääräisiä sotureita. Dasuto piilotti joukkonsa huolellisesti etäämmälle Futago-solasta. "Nyt odotamme Harakiri-herran merkkiä. Pysykää hiljaa!" Dasuto käski, ja asettui makuulle pensaiden taa.

Desert oli saapunut viidenkymmenen Fealaisen kanssa Futago solaan ja kaukaa hän näki vihollisen tulevan. Vihollisten jäädessä odottamaan, Desert käski joukkoaan piilotumaan, kun hän itse hyppäsi puuhun kymmenen voimakkaimman soturin kanssa.

Don & Kawai & Izo

Matkan pituudesta huolimatta mielipuoli oli vielä voimissaan. Se virnuili itsekseen ja kuunteli soturien keskusteluja. Tänään koittaisi päivä, päivä jolloin Paholaiset nousisivat maailman herruuteen. Donin silmissä asiaa ei voinut estää kukaan! Kukaan ei vielä tiennyt Kishun uudesta iskusta. Tänään olisi aika käyttää sitä. Iskun jälkeen vastustaja kuolisi aika nopeasti verenhukkaan jos liike osuisi kunnolla. Kauempaa alkoi kuulla vastustajien ääniä ja hajukin leijaili kishun kirsuun. Kawai oli erittäin hermostunut. Se ei todellakaan ollut kylmähermoinen ja taistelussa se saattaisi koitua sen kohtaloksi.

Harakirin huutaessa etenemiskäskyn Don virnisti ja alkoi ulvoa kuuluvaan ääneen. Se kaarsi hieman oikealle ja suunnisti sitten kohti Gajyota omasta suunnastaan. Izo, sen 300 alaista sekä Suzakun 100 alaista odottivat muiden tulemista lähemmäs. Kishun yksikkö läheni Izon yksikköä. Nämä saapuivat pienelle aukiolle ja tuli yllättävän hiljaista. Don katseli ympärilleen ja antoi etenemiskäskyn. Se kuitenkin pysähtyi itse paikalleen. Puiden takaa alkoi vyöryä Ohulaisia ja Don karjaisi kuuluvaan ääneen. Se rynnisti kohti vihollisia eikä antanut vastaantulijoille armoa. Izo jäi kauemmas katsomaan hirvittävää näkyä. Vaikka Izon sotureita oli enemmän, Donin yksikkö oli pienessä ajassa saanut monia maahan elottomana. Izo lipaisi huuliaan ja hyppäsi taistelun sekaan. Don hypähti tätä kohti ja heitti kauemmas. Izo paiskautui kiveen mutta nousi heti ylös. Se alkoi viillellä Donin ryhmäläisiä nopeaan tahtiin ja aiheutti pientä kaaosta. Hetkeen Donin ylksikkö ei tajunnut mistä oli kyse, mutta Donin karjaisu sai ne ryhdooistäytymään. Don paiskoi vihollisia päin puita eikä Izon ryhmästä ollut pian enä jäljellä kuin 100 urosta, kun taas Kishulla oli vielä käytössä n. 180 urosta. Izon ryhmästä vain kourallinen pysyi tolpillaan. Izon turkki oli värjäytynyt täysin punaiseksi. Hetken soturit pysyivät vain paikoillaan, mutta sitten se taas alkoi. Vaikka kishun osasto kuinka yritti läpi, Izon ryhmä piti pintansa. Tämäkös Donia ärsytti. Se karjaisi erittäin kovaa ja alkoi tappaa vastustajia kuin hullu.

Izon joukot olivat kokeneet massiivisen tappion: Jäljellä oli enää 70 Suzakun soturia, ja Donin ryhmäkläisiä oli vielä 160. Izo ja muut yrittivät vielä, mutta kishun joukot rynnistivät läpi. Kisaragi jr. huokaisi syvään ja sen hengitys muuttui yhä raskaammaksi. Se lysähti maahan ja elämä vilisi sen silmien edessä. Kyyneleet nousivat tämän silmiin sen muistellessa sen lapsuutta. Suzakun sotilaat huolestuivat pahimman kerran. Eräs sakemanni nosti Izon selkäänsä ja joukko lähti oikoreittiä kohti Gajyota.

Tällä välin Don oli jo ryhmänsä kanssa rynninyt monesta osastosta läpi. Nyt kun vihollisia ei hetkeen näkynyt kishu pysäytti vauhdin ja tarkkaili ympäristöä. Hyvien suorituksien johdosta uros hiljensi tahtia hitaaseen kävelyyn.

// Izo poistuu //

Akuma, Siwang.

Akuma juoksi Harakirin vierellä kohti Gajyota, viimeinkin hän pääsisi tappamaan Weedin, tanskandoggi ei kuitenkaan tiennyt että asiat saattaisivat mennäkkin huonosti. Akuma lipaisi tyytyväisenä huuliaan edetessään ja hän katseli ympärilleen, suurikokoisen koiran mieleen nousi se kuinka hän oli näillä seuduilla hävinnyt nöyryyttävästi Ohun Weedille ja nyt hän aikoi kostaa.

Siwang joka oli siirtynyt juoksemaan oman ryhmänsä kanssa omalle reitilleen katseli ympärilleen edetessään viimeinkin se aika koitti kun hän tappaisi veljensä ja söisi hänen ruumiinsa, sakemanni oli niin sekaisin että hän pystyisi jopa syömään koiran lihaa.

Ihmiset olivat jättäneet maasturinsa lähimaille ja lähteneet juoksemaan koirien perässä, kukaan ei heitä luultavasti huomannut koska he olivat maastoutuneet metsään niin hyvin. Metsästäjien salaperäinen johtaja oli pysähtynyt hetkeksi tupakalle, hän suoristi lippalakkiaan ja suoristi kivääriään olallaan.

Desertin huomatessa Siwangin erilleen lähteneen joukon, hän käski kahta vahvaa koiraa hyökkäämään. Valkoturkkinen tanskandoggi ja sekarotuinen akita hyökkäsivät Siwangin kimppuun, toinen hyökkäsi edestä, toinen takaa. "Kuole paholainen!", sekarotuinen huusi ja yritti purra Siwnagia kylkeen. Tanskandoggi yritti hyökätä edestäpäin.

//Ööh, laitappa että se yritti purea Siwangia kylkeen.

Yookai

Yookai erotti omat joukkonsa pääjoukosta käskevällä haukahduksella Harakirin antaessa käskyn hyökätä. Se johdatti saamansa 300 soturia ensin selvästi länteen päin ennen kuin kääntyi hyökätäkseen suoraan kohti Ohun joukkoja. Uros itse jättäytyi pois hyökkäyksen etulinjasta, hivuttautuen vaivihkaa omien joukkojensa riveihin. Hyvä johtaja taistelisi omien soturiensa rinnalla, mutta Yookai ei ollutkaan mikään hyvä johtaja, eikä ryhmänjohtajan ollut hyvä kuolla heti ensimmäisessä yhteenotossa. Se seurasi kauempaa hieman korkeammalta paikalta kuinka Paholaisten ja Ohun rivit kohtasivat äänekkäästi kahahtaen ja määräsi oitis joukkonsa levittäytymään laajemmalle. Ohun joukkoja oli yhteensä ehkä enemmän kuin Yookain yksittäisellä joukolla, mutta hyvällä tuurilla ne voisivat kaataa useitakin Ohun sotureita jokaista omaa kaatunuttaan kohti.

Remi

Remi oli matkan varrella alkanut innostua entisestään taistelun lähetessä, eikä voinut enää odottaa taisteluun pääsemistä. Se yritti pälyillä edessään olevien joukkojen yli sinne missä taistelut olivat jo käynnissä ja haisteli ilmaa. Vaikka taistelut olivat kestäneet vasta hetken, ilmassa alkoi jo haista hento veren haju.

Yuganda saapui Futago solaan kahdenkymmenen ohun soturin kanssa. Huomatessaan Yookain Yuganda käski joukkonsa taisteluun ja käveli Yookain eteen. "Sinä olet kai Yookai? Olen Yuganda Ohusta. Kerrotakoon että olin ennen Akuman joukoissa." Yuganda tarkkaili vihollistaan ja odotti koska tämä hyökkäisi.

Kenji

Kenji rynnisti taistelukentälle omien sotureidensa kanssa. Uros syöksyi epäröimättä vihollisten kimppuun ja tappoi noita helposti edetessään. Kenjin sotureita kaatui tämän rinnalla, mutta uros ei luovuttanut.

Uros sai yllättäen kuitenkin pahan iskun suoraan edestäpäin. Kenji lensi kovaa selälleen maahan, ja ilma karkasi tämän keuhkoista. Kenjille isku oli niin paha, että uros menetti tajuntansa miltei heti. Kenji tunsi vielä jonkun hyökkäävän lähes elottoman ruumiinsa kimppuun, ennen kuin kaikki pimeni.

Kenji...sinun on lähdettävä. Tulevaisuus tuo uutta verta Ohuun...sinua tarvitaan siinä...Kenji, poistu nyt.

Kenji palasi hitaasti tajuihinsa. "Hakuro...." Uros sanoi hiljaa. Husky oli puhunut hänelle niin elävästi, että Hakuro luuli hetken tämän olevan vielä elossa. "Shh..lepää Kenji-herra..." Joku sanoi hänen vierellään. Pian Kenji erotti oman joukkonsa soturit, ja heti kunnolla kaiken hahmottaessaan valtava kipu viilsi läpi uroksen kehon. "Ahhh..." Kenji pihahti ja yskäisi verta. "Rauhoittukaa..." Joku käski. "Sinulta on pari kylkiluuta murtunut, ja toinen etujalka nyrjähtänyt.." Kenji sai kuulla. "Ei.." Kenji parahti turhautuneena. Iskun myötä suuri uros oli murtanut kylkiluunsa, ja vihollisen raadeltua tajutonta Kenjiä, oli uroksen keho täynnä pieniä haavoja ja etujalka vahingoittunut.

"Taistelua..on jatkettava..." Kenji vaikeroi. "Valitettavasti meidän on nyt poistuttava. 100 soturia jäivät taistelemaan, 100 lähtivät temppeleille. Me loput 100 varmistamme selustasi..." Yksi sotureista sanoi. "Ei..menkää puolustamaan Ohua..minä pärjään..." Kenji sanoi. "Mutta..." "Tämä on käsky." Kenji vannotti. Soturit katsoivat toisiaan, mutta nyökkäsivät. Ne jakautuivat kahtia, ja 50 lähti temppeleille ja 50 soturia sotaan.

Kenji jäi maahan makaamaan. Hetken se hengitti raskaasti, ja mietti kuolevansa. Kenjin oli pakko tavata Rina vielä viimeisen kerran...Kenji ei ollut valmis kuolemaan vielä. Uros nousi kivusta vapisten jaloilleen ja lähti hitaasti raahautumaan kohti Shiretokoa. Weed...Gin...antakaa minulle anteeksi...

//Kenji poistuu //

Desert hyökkäsi Akuman joukon kimppuun joukonsa kanssa. He saivat osan joukoista hengiltä perääntyivät.

/Desert poistuu./

Kawai & Don

Kawai rynnisti Yookain perässä 300 soturia perässään. Se katseli kun valkoturkkinen Yookai hivuttautui hetki hetkeltä taaemmas. Kaanaankoira hymähti ja kiihdytti tahtiaan. Ohulaisia tuli aina välillä vastaan n. 50 soturin ryhmissä, mutta Kawain joukot eivät juurikaan kärsineet vahinkoa, sillä edessä olevat suojelivat näitä hyvin. Jossain vaiheessa Kawai näkisi suuren ja mahtavan Gajyon elämänsä ensimmäistä kertaa.

Don oli soturiensa kanssa edennyt hyvän matkaa. Koska Don oli pistojoukkueensa etummaisen ryhmän pomo, hän käytännössä määräsi myös takana tulevia kahta muuta ryhmää sotilainen. Eli oikeastaan Don johti vielä 760 soturia. Kishu levitti joukkoja laajemmalle alueelle ja vetäytyi itse pari riviä taaemmas. Se tunsi reitin, olihan se ennenkin marssinut näillä alueilla kohti Gajyota sotaan. Se antoi keskivaiheilta määräyksia kuinka toimittaisiin vihollisen tullessa näkyviin. Se myös neuvoi suuntaa.

Achilles

Uros kiisi eteenpäin. Hänestä tuntui mahtavalta juosta etulinjassa! Achillessin soturit seurasivat tätä uskollisesti. Achilles syöksyi Harakirin käskystä Futago-solaan ja ulvahti.
"Hahaa! Nyt te Ohulaiset lähdette taivaaseen!" Achilles karjui ja alkoi heitellä yllättyneitä Ohulaisia pois tieltään. Achillessin joukot tekivät samoin. Näetkö minut, Satoshi-Herra?! Tänään lopetan kaikki sodat puolestasi! Achilles ajatteli ja syöksyi eteenpäin.

John ja Fubuki
John heräsi kauheaan meteliin. Sakemanni nousi varovaisesti ylös ja vilkaisi ulos luolastaan. Johnin haavat kirvelivät vielä, mutta sakemannivanhus oli suurinpiirtein valmis taistelemaan. Fubuki nousi myös ylös ja käveli Johnin rinnalle. John naurahti.
"Viimeinkin, Harakiri! Nyt saat tuntea Kuolleesta nousseen Johnin raivon!" John huusi ja rynnisti alas 'tervehtimään' Harakirin alaisia. Fubuki yritti pysäyttää Johnin, tuloksetta. Fubuki itse huomasi taistelun keskuudessa tutun arpinaamaisen koiran. Fubukin veri alkoi kuohua.
"Achilles?! Senkin petturi! Menit sittenkin liittymään tuon houkan riveihin!" Fubuki murahti ja syöksyi Johnin perässä alas taistelukentälle.

Rocket
Borzoi oli saapunut 100n Koiran kanssa Wakayamasta. 50 koirista oli kotikoiria, valmiina pelastamaan paratiisin, kun taas 50 oli Jisokun johtamia villikoiria. Ulrich oli myös mukana, mutta nuorempi akita oli luvannut pysytellä pois suuresta vaarasta. Rocket kuuli ja haistoi taistelun jo kaukaa. Rocket kääntyi katsomaan alaisiaan.
"Jisoku! Johda soturit taisteluun! Minä menen edeltä!" Rocket huusi ja salamannopeasti ryntäsi taistelukentälle. Rocket tunnisti muutaman paholaisen, kuten Harakirin ja Akuman... Ja myös sen nuoren kaanaankoiran (Kawain) joka oli ilmestynyt silloin. Rocket lipaisi huuliaan ja syöksyi Kawaita kohti. "Tervehdys taas, nuorukainen! Onko sinulla vastustajaa?" Borzoi karjaisi.

Hazuki ja Daigo
"Äkkiä! Ennen kun Harakiri jyrää Gajoun pannukakuksi!" Hazuki huusi ja käski 400n Mustulaisen eteenpäin. Daigo juoksi ottoisänsä rinnalla, läähättäen.
"Hazuki-Sensei... Jos selviän tästä... Niin opetatko minulle lisää taistelutekniikoita?" Daigo kysyi ja katsoi Hazukia. Hazuki hymähti.
"Sinun täytyy osoittaa olevasi kunnon soturi ensin!" Hazuki naurahti ja rynnisti taistelukentälle. Hazuki pureutui erään suden niskaan ja paiskasi tämän Daigon jalkoihin. "Näytä minulle että olet todellinen Mutsu-soturi!" Hazuki käski ja hyökkäsi itse toisen labradorinnoutajan kaulaan. Daigo nyökkäsi ja aloitti kamppailun suden kanssa.

Kawai

Kaanaankoira ei kyennyt keskittymään kunnolla ja se oli täysin sekaisin. Sen sotilaat katsoivat ryhmänjohtajaa kummissaan ja naureskelivat tälle. Urosta jännitti kauheasti ja se ei todellakaan ollut hyvä asia.

Ajatuksiensa harhailun takia kaanaankoira melkein jäi toisen alle, mutta ennätti pois viimehetkellä. Nyt Kawain sydän hakkasi todella lujaa. Se saattoi tuntea lyonnyt rinnassaan voimakkaana. " Tällä kertaa et pääse paakoon!" Kawai karjaisi ja lipaisi huuliaan häijysti naurahtaen. Uros yritti peitellä jännitystään. Kawai syöksyi borzoita kohti yrittäen viiltää tätä kaulaan, niskaan ja sitten vielä lapaan. Uros laskeutui jaloilleen vähän matkan päähän toisesta.


// Kirjoitin puhelimella ja väsyttää...

// Hatsumomo voisi nyt törmätä Koumeen, mikäli se Hopsufanille käy. Laitan tuohon loppuun mahd. aloituksen äiti-tytär tapaamiselle.. ja sitten Hatsumomo törmäisi seuraavaksi Remiin? (8 //

Hatsumomo

Hatsumomo oli lähtenyt joukkoineen Futago-solaan Ohun entisen vihollisen ja nykyisen liittolaisen, Satsugon kanssa. Narttu ei ollut tahtonut jäädä odottelemaan Gajyolle hyökkäystä, vaan tahtoi taistelemaan heti. Nagasakin neito tahtoi näyttää, ettei Japanin rauhanhäiritsijät saisi hyvää vastaanottoa, ei Nagasakilla eikä myöskään Ohussa.

Vaaleaturkki syöksyi heti ensimmäisten vihollisten kimppuun, tappaen nuo nopeilla iskuilla, tai haavoittaen pahasti. Hatsumomo teki kaikkensa, ettei saisi itse osumia, muttei voinut välttyä pieniltä pintanaarmuilta. Narttu piti tarkasti silmällä omaa aluettaan sekamelskan keskellä, jottei kukaan pääsisi yllättämään häntä.

Yllättäen Hatsumomo sai kohteekseen koiran (Koume??), joka jostain syystä vei hänen huomionsa. Toinen ei näyttänyt tutulta, joten Hatsumomo oli varma, että edessäpäin oleva vaalea koira oli vihollinen. Muristen narttu loikkasi ilmaan, ja hyökkäsi kohti toista narttua. (??)

Akuma ja Sǐwáng.

Akuma tappoi nopeasti useita Ohulaisia samalla kun juoksi kohti Gajyota, tämä yritti etsiä katseellaan Weediä, akitaa ei viellä näkynyt joten tanskandoggi keskittyi tappamaan hänen kimppuunsa hyökänneitä Ohulaisia,''Ohun rakit, luulitteko todella pystyvänne voittamaan meidät, no se on turha luulo.'', Akuma huusi ja katkaisi yhdeltä pään irti.

Sakemanni tappoi helposti hänen kimppuunsa käynneet viholliset, ympäri Sǐwángin kehoa oli pieniä naarmuja, kukaan ei ollut onnistunut pureutumaan sakemannin nahkaan. Uroksen hampaat viilsivät Ohulaisia helposti kuoliaaksi, kuolema oli saapunut korjaamaan satoaan.

Ihmiset pysyivät syrjässä katselemassa koirien touhua he ihmettelivät sitä miksi koirat hyökkäsivät toistensa kimppuun,''Koirillakin on aivot.'', kuului erään metsästäjän takaa, se oli metsästäjien salaperäinen johtaja joka oli saapunut tarkkailemaan tilannetta myös.

Desert oli hyökännyt Akuman joukon kimppuun toveriensa kanssa ja taisteli nyt kahta isoa koiraa vastaan.

Ranny
Vaaleaturkkinen saksanpaimenkoira katsoi, kun Daigo taisteli hänen laumatoverinsa kanssa. Ranny juoksi kohti Daigoa, ja yritti viiltää häntä kylkeen

Koume
Koume ihmetteli miksi vieras naaras hyökkäsi hänen kimppuunsa. Koume murisi, vaikka hänestä naaras näytti jotenkin tutulta.

//Joo, käy.//

Yookai

Yookai huomasi mustaturkkisen labradorinnoutajan päässeen sen lähelle ja käänsi huomionsa osittain tätä kohti, joutuen kuitenkin myös pitämään silmällä taistelevia joukkojaan. Nimi Yuganda kuulosti vain etäisesti tutulta urokselle, ja Akumankin se tiesi vain ulkonäöltä ja arveli tämän olevan varsin vahva, olihan se Harakirin kenraali.
"Onkohan sinun tarpeen kehuskella tämän Akuman nimellä, jos kerran olet nyt sillä puolella? Olit sitten entinen Akuman soturi tai et, se että olet pettänyt laumasi on vain merkki siitä, että olet heikko", Yookai naurahti ja yritti ohjata Yugandan katseen niiden lähistöllä olevaan taisteluun Kiwotsuketellä samalla kun sukelsi itse sivuun. Uros yritti upottaa hampaansa Yugandan kaulaan sillä välin kun toisen huomio olisi mahdollisesti kiinnittyneenä muualle.

Yuganda huomasi nopeasti toisen aikeet. "Taistele reilusti, mikäli uskllat.", Yuganda ilkkui ja väisti Yookain iskun. Yuganda yritti purra Yookaita kylkeen, kun oli kiertänyt tämän taakse.

//Siirrytäänkö piakkoin Gajyon puolelle, taistelijat voisivat vetäytyä sinne ja Akuma Harakirikin pääsisi kohtaamaan Ginin ja Weedin?

Daigo ja Hazuki
Musta uros huomasi toisen koiran hyökkäävän tätä kohti ja tuhahti. Entinen paholainen viskasi suden sivuun ja kääntyi katsomaan Rannya. Hazuki melkein jo hyppäsi apuun, kun Daigo huusi:
"Älä koske minuun!" ja hyppäsi sivuun. Hazuki helpottui ja palasi taisteluun. Husky alkoi kamppailla mustan tosa koiran kanssa. Daigo taas jäi odottamaan Rannyn seuraavaa liikettä.

Rocket
Rocket väisti Kawain iskut helposti, vaikka saikin ilkeän haavan lapaansa. Rocket murahti sille ja hyppäsi sivuun. Borzoi katsoi Kawaita silmiin.
"Mitä sähellystä tuokin oli? Jos aiot taistella Wakayaman Rocketin kanssa, niin taistele kunnolla!" Rocket huusi ja syöksyi kohti nuorta koiraa, ja yritti tarttua tämän kurkkuun.

John ja Fubuki
"Missä olet, Harakiri?! Tule esiin niin voin repiä sisuksesi ulos!" John karjui ja katkaisi taas yhdeltä setteriltä etujalan. John vilkuili ympärilleen, etsien Giniä ja Weediä, mutta hopeanharmaita akita koiria ei näkynyt. Sen sijaan John näki Fubukin syöksyvän Achillessiä kohti. John halusi mennä apuun, mutta sitten tuntematon Koga koira paiskasi sakemannin sivuun. John yskäisi ja kääntyi katsomaan uutta vastustajaa. Koga oli täysin harmaa, mutta sillä oli valkea harjasi sekä valkeita merkintöjä. Ensin John luuli koiraa Tesshiniksi, mutta huomasi että Koga oli paljon nuorempi. Koga nuolaisi huuliaan.
"Pitkästä aikaa, John-sama." Koga naurahti. Johnin silmät levenivät.
"R-Remus?!" John älähti kun viha alkoi kasvaa sen sisällä. REmus nauroi ilkeästi.
"Oletko vieläkin elossa, senkin Vanha Ihrakasa? Hmph. No ei enään pitkään." Remus ulvahti muutamalle kaverilleen ja koirat syöksyivät paikalle. "Varmistakaa etteivät ne tyhmät Ohulaiset auta tätä kikkupussia. Minä ja Blank tapamme hänet." John haukahti ja pureutui Remusin kaulaan.
"Siskoni murhaaja! Kuole!"

Tällä välin Fubuki oli löytänyt vanhan vihollisensa Achillessin. Valkoinen uros syöksyi sitä kohti ja ulvoi.
"Eikö sinuun voi koskaan luottaa?!" Fubuki huusi, yrittäen Shiroi Senkoa.

//Joo//

// Sopii ainakin minulle //

Kawai

Kaanaankoira virnisti toisen sanoille ja hermostuneisuudestaan huolimatta Kawai onnistui väistämään Rocketin iskun täpärästi. Nyt se yritti tarrata toista niskasta ja repäistä pienen palan nahkaa pois. Tämän jälkeen kaanaankoira yritti tönäistä toisen maahan.

Don

Kishun ryhmä ei ollut kokenut merkittäviä tappioita ja se olikin pakottanut Idän suunnasta saapuvien koirien johtajat joukkoineen määräysvaltansa alle. Joukko rynnisti eteenpäin ja Don itse oli säilynyt melkein kokonaan vahingoitta. Nopeutensa ansipsta se oli saanut vain kolme erittäin pientä viiltoa kyljessään. Kishun ryhmä oli toiminut ilman epäonnistumisia. Mielipuoli nousi rykelmän kärkeen ja määräsi joukot nuolenpään muotoiseen asetelmaan. Vähän matkan päässä oli noin sadan koiran ryhmä. " Täysillä läpi!" Kishu huudahti ja kiristi tahtia. Kishu paiskasi pari soturia päin puuta ja saattoi jo jatkaa matkaa ilman häiriötekijöitä. Kauempana näkyi noin 20-päinen ryhmä joka näytti koostuneen tosa-koirista. " Kaikki yhteen läjään !" Don komensi. Näin tapahtui ja Donin yksikkö oli murtanut tiensä hetkessä läpi. Idästä ei tullut enää sotureita kuin parisenkymmentä ja nämä oltiin hetkessä nujerrettu. Muista suunnista tuli vain pari soturia ja niiden elämänkaaren olisi vuoro päättyä. " Mikä teillä muilla kestää!?" Kishu karjaisi kuuluvasti. Idän joukot olivat ensimmäiset läpi murtautunee. Kaikki johtui Donin tavasta nähdä erilaisia muodostelmia ja vastustajien heikkoudet sekä vahvuudet. Kaikki läähhättivät voittoisa virne kasvoillaan.

Yookai

Valkoturkki onnistui väistämään Yugandan hampaat, sillä sanalla hetkellä kun se huomasi ettei sen oma isku onnistunut, se perääntyi toisen ulottumattomiin.
"Taistelussa ei ole väliä taisteleekin reilusti vai ei. Se, joka jää henkiin on voittaja, oli sitten reilu tai ei. Uskalluksella tai pelkuruudella ei ole siinä mitään sijaa", se väitti vastaan toisen sanoille, lähinnä ehkä vain ärsyttääkseen vastustajaansa. Ei uros vaivautuisi muuten selittämään mielipiteistään muille.

Yookai lähti taas Yugandaa kohti ja yritti mukamas hyökätä suoraan edestä päin ja upottaa hampaansa tämän kaulaan. Uros vaihtoi kuitenkin suunnitelmaa viime hetkellä ja loikkasi Yugandan yli. Se ponnisti labradorinnoutajan takana olevasta puusta takaisin päin ja yritti salamannopeasti viiltää tätä selkään takaa päin. Yookai ei pysähtynyt tämän yrityksen jälkeen, vaan ponkaisi samantien toista puuta vasten ja yritti viiltää Yugandaa useamman kerran Kuchu Sappolla.

Remi

Remi oli vihdoin löytänyt itselleen vastustajia, ja useat koirat saivat sen hampaista syviä viiltoja paikkoihin, joista vuoti verta vielä pitkään ja runsaasti. Se itse oli myös saanut jonkin verran haavoja, muttei läheskään mitään niin vakavaa, että sen olisi pitänyt harkintakaan perääntymistä. Enemmän sen turkissa oli sen vihollisten verta.

//Osa taistelijoistahan voisi periaatteessa jäädä tännekin, niin ei kaikki nuo taisteluparit tunkeudu sitten samaan peliin, eikä oman vastustajan vastausta tarvitsisi niin paljon sitten etsiä, vai mites...?//

// Hyvä idea. Minun kannaltani viisainta lienee odottaa että pari muutakin ryhmää tunkeutuu läpi ennenkuin rynnin Gajyolle xd ? //