Paluu ninjakaupunkiin

Gaara opasti Yugandaa vihollisen maille. "Shh, täällä voi olla vihollisia.", Gaara varoitti samalla kun hiipi Yugandan perässä kohti mökkiä jossa tiesi vihollisia pidettävän. Äkkiä puusta lensi katana Yugandan eteen. "Kappas, kappas. Keitäs täällä on? Petturi sekä kuuluisa sapelihammas.", kuului puusta. Suurikokoinen Grönlanninkoira hyppäsi puusta heidän eteensä.

Mai ja Tabitha
Mai hiipi kahden uroksen perässä, ja hätkähti kun Grönlanninkoira laskeutui heidän eteensä. Mai paljasti hampaansa. Narttu tiesi että Yuganda oli kerran ollut Akuman alainen, ja oletti että vihollinen tiesi sen myös.
"Älä puhu puolisostani tuohon malliin..." Mai murisi.

Pensaissa piileskelevä Tabitha näki tapahtumat piilopaikastaan. Tabitha alkoi täristä vihasta kun kuuli vihollisen haukkuvan Yugandaa petturiksi. Pentu halusi juosta aukiolle ja upottaa hampaansa Grönlanninkoiran lihaan. Mutta pentu tiesi että hän jäisi alakynteen, joten Tabitha jäi piiloon katsomaan mitä seuraavaksi tapahtuisi.

Yuganda hämmästyi koska vihollinen näytti luulevan häntä petturiksi. "En ole mikään petturi vaan Kazekage samurai!", Yuganda huudahti. "Hän tarkoittaa minua", Gaara sanoi matalalla äänellä kertoi
jättäneensä Kurokaget pentuna ja hän kertoi myös isänsä raivostuneen tästä. Gaara miekkaili Grönlanninkoiran kanssa mutta koira oli liian voimakas ja onnistui iskemään Gaaran puuta päin. "Wasabi, mitäsiellä tapahtuu?", huudahti pieni terrieri joka saapu auttamaan ystäväänsä taistelussa.



//Tarkoitin kyllä petturilla Gaaraa//

//Aha, okei ^^//

Mai ja Tabitha
Mai kallisti päätään kun Grönlanninkoira ei tarkoittanutkaan Yugandaa ja kuunteli Gaaran kertomusta. Mai huokaisi surullisena.
"Olen pahoillani, Gaara." Mai sanoi. Narttu seurasi taistelua sivusta, ja katsoi kauhistuneena kun Gaara iskeytyi puuta päin. "Gaara! Oletko kunnossa?" Mai huudahti. Narttu ei huomannut terrierin saapumista.

Tabitha katsoi pensaista ja naurahti nähdessään terrierin. Onpas se pieni! Tabitha naurahti ja valmistautui hyökkäämään. Kuitenkin metsässä alkoi näkyä muita vihollisia, ja Tabitha päätti pysyä piilossa vielä toistaiseksi.

"Olen kunnossa.", Gaara vastasi ja nousi. Nyt Yuganda raivostui koska Wasabi oli haavoittanut hänen ystäväänsä. Yuganda syöksyi kohti Wasabia ja viilsi ison haavan miekallaan tämän kylkeen. Gaara taisteli terrierin kanssa kun lisää vihollisia saapui. Yuganda ja Gaara onnistuivat kuitenkin voittamaan tulijat. "Tämä ei jää tähän!", Wasabi vannoin ennen kuin pakeni muiden kanssa. Yuganda oli hiukan väsynyt taistelusta ja huomasi vasta nyt Tabithan hajun. Yuganda käveli pensaikkoon ja huomasi tyttärensä. "Tabitha? Mitä ihmettä sinä täällä teet?", Yuganda kysyi tyttäreltään.

Tabitha ja Mai
Tabitha oli loikkaamassa mukaan taisteluun, kun yhtäkkiä viholliset pakenivat.
"Pfft. Pelkurit." Tabitha mutisi. Hän oli jo lähdössä kävelemään kun törmäsi johonkin. Pentu kohotti katseensa ja huomasi törmänneensä isänsä jalkaan. Tabitha hypähti taaksepäin.
"Isä!?" Tabitha huudahti ja katsoi sitten tassujaan. "Tuota... En tiedä..." Tabitha vastasi isänsä kysymykseen.

Mai haistoi myös tyttärensä ja hölkkäsi pensaiden luokse. Mai katsoi tytärtään silmät leveinä.
"Tabitha?" Mai kysyi. Tabitha luimisti korviaan nähdessään vanhempansa.
"Halusin vain auttaa..." Tabitha sanoi hiljaa. Mai katsoi vihaisena pentua.
"Hölmö! Ei noin pieni pentu vielä selviä täällä yksin! Jos joku olisi huomannut sinut... Olisit varmasti kuollut..."

Yuganda torui Tabithaa myös mutta hymyili sitten. "Olit todella rohkea kun tulit auttamaan.", Yuganda kehui ja käveli sitten Gaaran luokse. Yuganda lähti kävelemään kohti mökkiä pensaikon suojissa. Hän kurkisti ikkunasta sisään ja mitä hän näkikään? Kaksi miestä istui puhumassa mukanaan Weedia muistuttava akita, jolla oli musta kaulapanta ja silmät. `Tuo on varmaan Gaaran isä.`, Yuganda ajatteli nähdessään akitan. Yuganda huomasi myös maassa makaavan haavoittuneen hokkaidon.

Mai ja Tabitha
Mai huokaisi.
"Säikähdin kyllä tosissani..." Mai huokaisi ja nosti pennun selkäänsä. "Voit tulla mukaan, mutta et saa sekaantua mihinkään, ymmärrätkö?" Tabitha nyökkäsi.
"Kyllä äiti." Tabitha katsoi isäänsä ja hymyili itsekseen. Isä sanoi että olen rohkea! Tabitha ajatteli ja painautui tiukasti kiinni äidinsä turkkia vasten.

He seurasivat Yugandaa ja näkivät miehet ja tiikerinraitaisen akita koiran. Mai henkäisi hiljaa.
"Onko tuo Ylipäällikkö?" Mai kysyi Yugandalta, sillä ei nähnyt koiran silmiä tai kaulapantaa.

"Ei ole.", Yuganda sanoi ja kertoi kaulapannasta sekä uroksen tummista silmistä. Gaara kurkisti ikkunasta sisään ja järkyttyi. "Pahus, se on isä. Nuo kaksi ovat hänen omistajansa ja omistajan veli.", Gaara tiesi kertoa. Yuganda ja Gaara piiloutuivat kun kaksi miestä astui ulos. "Mennään.", Yuganda kuiskasi.

Mai ja Tabitha
Mai kuunteli ja nyökkäsi.
"Ahaa... Ymmärän nyt." Mai sanoi hiljaa ja kyyristyi pusikkojen taakse. Mai katsoi kun Gaara ja Yuganda lähtivät hiipimään kohti ihmisiä. Hän nosti Tabithan selästään ja otti pentunsa tassuihinsa. "Älä edes yritä lähteä siitä." Mai kuiskasi pennulle. Tabitha luimisti korviaan.
"Selvä äiti." Tabitha kuiskasi takaisin. Mutta pentu oli valmiina syöksymään apuun jos Yugandan kimppuun hyökättäisiin.

Yuganda astui sisään mökkiin ja käveli Gaaran kanssa haavoittuneen Otobin luokse. "Oletko kunnossa?", Gaara kysyi. Otobi nyökkäsi. Yuganda hymyili ja kääntyi lähteäkseen. Juuri kun Yuganda oli lähdössä hänen eteensä heitettiin katana. Suuri hopeanharmaa akita hyppäsi heidän eteensä. "Kas kas, Gaara ja kuuluisa Sapelihammas. Älkää kuvitelkokaan että annan teidän paeta ystävänne kanssa.", akita sanoi. Gaara murisi. "Isä, lopeta tämä.", Gaara huudahti, vetäisi katanansa esille ja kävi taisteluun isäänsä vastaan Yugandan kanssa.

Mai ja Tabitha
Mai jännittyi nähdessään Gaaran isän saapuvan. Mai loikkasi pystyyn ja katsoi Tabithaa.
"Älä lähde mihinkään!" Mai huusi ja syöksyi sisälle. Mai nostti Otobin selkäänsä ja katsoi Yugandaa. "Teidänkin täytyy paeta! Tulkaa!" Mai sanoi ja oli jo lähdössä ulos, kun Gaaran isä iski Main lattialle.
"Älä edes yritä pakoon, typerä narttu!" Akita huudahti. "Tapan teidät kaikki!"

Tabitha katsoi kauhistuneena tapahtumia. Pentu halusi mennä apuun mutta ei pystynyt liikkumaan. Jos lähden, niin äiti suuttuu taas minulle... Tabitha mietti. Mutta jos en auta, niin äiti ei ehkä pysty palaamaan! Tabitha kiristi hampaansa ja loikkasi mökkiin, suoraan Gaaran isän niskaan.
"Päästä äitini menemään, lurjus!" Tabitha huusi vihaisena.

Gaaran isä yllättyi Tabithan tulosta ja laski irti Maista. Tämä riitti Yugandalle harhautukseksi, Yuganda otti vauhtia ja iski akitan päin mökin seinää. "Paetaan.", Yuganda sanoi, auttoi Main pystyyn ja lähti juoksemaan kohti kaupunkia. Yuganda ei kuitenkaan huomannut että heitä seurattiin. Iso joukko vihollisia piiritti heidät. Yuganda murisi ja oli valmiina hyökkäämään. Silloin kuului ulvontaa ja jokin valkoinen iski suuren doobermannin kuoliaaksi. "Sasori!", Gaara huudahti yllättyneenä, kun hänen siskonsa saapui.

Mai ja Tabitha
Mai nosti Tabithan ylös ja juoksi Yugandan perässä kohti kaupunkia. Yhtäkkiä heidät piiritettiin. Mai oli jo hyökkäämässä kun Sasori saapui. Mai huokaisi helpotuksesta kun näki avun tulevan. Sasori taisteli urheasti ja pian vihollislauma perääntyi. Mai katsoi Sasoria.
"Kiitos kun tulit apuun." Mai kiitti ja kumarsi päätään.

Yuganda oli yllättynyt mutta jatkoi matkaansa. "Tässä on pikkusiskoni Sasori.", Gaara esitteli siskonsa juostessaan. Pian he saapuivat takaisin kaupunkiin. Ihmiset olivat ihmeissään. Yuganda pysähtyi koulun portille ja kävi kertomassa tilanteen Kabutolle.

Mai ja Tabitha
Mai tervehti Sasoria ja jutteli hänen kanssaan koko matkan. Taistelun jäljkeen Mai oli täysin unohtanut olevansa vihainen Tabithalle, ja antoi pennun matkustaa tämän selässä. Koululle saavuttuaan, Mai pysähtyi ja meni Yugandan kanssa puhumaan Kabutolle. Tabitha taas loikkasi alas ja meni leikkimään sisarustensa kanssa jotka oli aiemmin tuotu koululle. Orochi oli myös paikalla ja tarkkaili pentujen puuhia, samalla kun kuunteli Yugandan kertomusta.

Orochi oli järkyttynyt kulemastaan ja vei Otobin hoitoon. Myöhemmin Orochi palasi Kabuton kanssa. Kabuto ehdotti että he jatkaisivat koulutusta, vaikka arvasi että Tabitha saattaisi olla järkyttynyt. Yuganda seurasi sivusta, Gaara oli lähtenyt Sasorin kanssa.

Mai ja Tabitha
Mai katsoi pentujaan, varsinkin Tabithaa.
"Haluaisitteko jatkaa koulutusta?" Mai kysyi. Tabitha potki hiekkaa tassuillaan.
"Öm... Haittaako jos menen nukkumaan vähäksi aikaa?" Pentu kysyi. Mai nyökkäsi, ja vei pennun yhteen tyhjään luokkahuoneeseen nukkumaan. Muut pennut halusivat jatkaa koulutusta.

Kabuto vei pennut harjoittelemaan. Yuganda kävi makuulle ja pesi hiukan turkkiaan. Yuganda nukahti hetkeksi ja näki painajaisen ajoita, jolloin hän oli Akuman laumassa. Yuganda huuti unissaan ja heräsi. Tajuttuaan että hän on koulun pihalla Yuganda rauhottui. Muutama samurai oli tullut katsomaan häntä.

Mai ja Tabitha
Mai seurasi pentujaan sisälle ja katseli heidän puuhiaan. Yhtäkkiä Mai kuuli puolisonsa huutavan ja juoksi pihalle. Mai istui Yugandan viereen huolestuneena.
"Oletko kunnossa?" Mai kysyi puolisoltaan.

Tabitha nukkui sikeästi. Hän näki unia äskeisistä tapahtumista. Mutta unessa, Tabitha oli täysikasvuinen narttu, ja hänellä oli oma katana. Tabitha taisteli unessa Gaaran isää vastaan, ja hän oli voittamassa. Tabitha kuitenkin heräsi kuullessaan isänsä huudon. Tabitha nousi ylös ja venytteli. Olisipa se uni totta.... Tabitha ajatteli ja hölkkäsi pihalle katsomaan isäänsä.

Yuganda yllättyi Main tulessa niin nopeasti paikalle. "Olen kunnossa, näin vain painajaista.", Yuganda selitti ja kertoi unestaan. Yuganda lähti käymään Kabuton luona ja tulessaan takaisin hänellä oli mukanaan itsensä ikäinen kishu, jolla oli arpi kuonossa. "Tässä on ystäväni Iruka.", Yuganda esitteli ystävänsä. "Kun Kabuto opettaa heitä ja he saavat tehtäviä, Iruka on tehtävien ajan heidän opettajansa.", Yuganda jatkoi.

Mai ja Tabitha
Mai huokaisi.
"Hyvä... Luulin että jotain hirveää tapahtui." Mai sanoi ja hymyili. Tabitha istahti äitinsä jalkojen eteen ja haukotteli. Yuganda saapui paikalle Irukan kanssa. Seitsemän muuta pentua tulivat myös Kabuton kanssa ulos. Mai hymyili Irukalle ja kumarsi päätään. "Tervehdys. Minun nimeni on Mai, ja tässä ovat pentuni: Tabitha, Rhydian, Léonie, Mélanie, Bryn, Shiro, Takeshi ja Samantha." Pennut tervehtivät Irukaa yhteen ääneen.

"Hauska tavata teidät.", Iruka sanoi. Yuganda haukotteli ja kysyi perheeltään haluaisivatko he lähteä metsään retkelle. Iruka halusi lähteä mukaan ja kertoi että hän voisi samalla opettaa pennuille lääkekasvien käyttöä.

Mai ja Tabitha
Mai nyökkäsi Irukalle ja hymyili.
"Kuulostaa hyvältä!" Mai sanoi. Tabitha nyökkäsi innostuneena.
"Joo! Mennään!" Pentu huudahti innoissaan.

Perhe lähti liikkeelle ja saapui metsään. Tabitha kaivoi ylös yhden suuren lehtikasvin ja pudotti sen Irukan eteen. "Onko tämä lääkekasvi?" Tabitha kysyi, heiluttaen häntäänsä.

Yuganda seurasi Tabithaa Irukan perässä metsään. Iruka tarkasteli kasvia ja nyökkkäsi. "On se, tällä parannetaan verenvuodot.", Iruka kertoi. Yuganda harjoitteli katanansa käyttöä läheiseen puuhun. Iruka kävi hakemassa neljän muun kasvin lehtiä ja neuvoi Tabithalle mihin niitä käytetään. Yuganda kuuli askelia. Seitsemän muuta pentuoppilasta ja Tabithan sisarukset saapuivat.