Paluu ninjakaupunkiin

Yuganda oli saapunut perheensä kanssa Kitamin lähellä sijaitsevaan ninjakaupunkiin. He olivat matkalla paikalliseen kouluun, jossa lapsien lisäksi opetettiin samuraita. Matkalla Yuganda selitti että kun pentujen koulutus alkaa heidät jaetaan kolmen pennun ryhmään, johon kuului myös opettava koira. Yuganda kertoi myös ihmistenkin opettavan heitä. Pian he olivat perillä, Yugandan yllätykseksi heidän uusi tuttavansa Orochi oli heitä vastassa.

Mai ja Tabitha
Mai kuunteli parinsa kertomusta hymyillen. Nartun mielestä paikka vaikutti mukavalta.
"Ja sinä sait koulutuksesi täältä?" Mai kysyi puolisoltaan. Tabitha haisteli ilmaa ja hyppelehti ympäriinsä. Orochin nähdessään pentu heilutti häntäänsä.
"Orochi-setä!" Tabitha huudahti. Sen sisarukset juoksivat heti Orochin luokse. Orochin taidot olivat tempaisseet pennut mukaansa.

"Kyllä.", Yuganda vastasi puolisonsa kysymykseen. Orochi johdatti Yugandan ja hänen perheensä koulun pihalle. Lapsia ei näkynyt, koska he olivat oppitunneilla. Pian Yuganda kuuli tuttuja askelia. Yugandan kaksi ryhmätoveria tuli tapaamaan ystäväänsä. "Hei, olen Sasuke.", mustaturkkinen labradori esittäytyi. Harmaa-valkoinen husky käveli Main luokse ja esittäytyi Kakashiksi.

Mai ja Tabitha
Mai hymyili ja seurasi Orochia. Sasuken ja Kakashin saapuessa Mai esitteli itsensä ja lapsensa.
"Nimeni on Mai, olen Yugandan puoliso." Mai kertoi kaksikolle. "Kiitos kun opetatte lapsiamme. He ovat innoissaan." Narttu lisäsi ja katsoi pentuja. He olivat kaikki käyneet istumaan Sasuken, Orochin ja Kakashin eteen.

Tabithaa jännitti suuresti. Pennun häntä heilui villisti kun tämä silmäili Orochin katanaa. Tabitha hymyili Sasukelle.
"Herra Sasuke? Saammeko kokeilla tuollaisia miekkoja?" Tabitha kysyi innoissaan.

"Kyllä saatte.", Sasuke sanoi ja antoi katanansa Tabithalle. Yuganda oli käynyt istumaan Main viereen ja seurasi Tabithan harjoittelua. Yuganda yllättyi kun lisää tuttuja saapui. Valkoturkkinen susi, jolla oli pinkki harjas tervehti kaikkia. "Hei kaikki, nimeni on Sakura.", susi esittäytyi. "Hän on ystäväni kuudennesta ryhmästä.", Yuganda ketoi. Yuganda huomasi Sakuran perässä seuraavan viisi vuotiaan rottweilerin. Rottweiler tervehti Yugandaa arvoituksellisella hymyllä. "Tässä on opettajani Kabuto.", Yuganda kertoi.

"Kyllä saatte.", Sasuke sanoi ja antoi katanansa Tabithalle. Yuganda oli käynyt istumaan Main viereen ja seurasi Tabithan harjoittelua. Yuganda yllättyi kun lisää tuttuja saapui. Valkoturkkinen susi, jolla oli pinkki harjas tervehti kaikkia. "Hei kaikki, nimeni on Sakura.", susi esittäytyi. "Hän on ystäväni kuudennesta ryhmästä.", Yuganda ketoi. Yuganda huomasi Sakuran perässä seuraavan viisi vuotiaan rottweilerin. Rottweiler tervehti Yugandaa arvoituksellisella hymyllä. "Tässä on opettajani Kabuto.", Yuganda kertoi.

Mai ja Tabitha
Mai istui alas ja seurasi pentujensa koulutusta sivusta. Paikalle alkoi saapua Yugandan tovereita. Mai esitteli itsensä kaikille ja hymyili Kabutolle.
"Yuganda onkin puhunut teistä, Kabuto-Sensei." Mai sanoi. "Olette kuulemani mukaan mahtava opettaja."

Tabitha innostui heti ja nosti Sasuken katanan hampaisiinsa. Orochi katsoi narttupentua ja osoitti sitten erästä puuta. Puussa oli paljon viiltojälkiä; toiset näyttivät todella vanhoilta.
"Näetkö tuon puun? Haluan että isket katanalla sen runkoon niin kovin kun pystyt. Katsotaan miten ison jäljen saat aikaan." Tabitha nyökkäsi ja ryntäsi kohti puuta. Pentu iski voimiensa takaa ja sai iskettyä suuren, syvän jäljen puunrunkoon. Tabitha pudotti katanan ja naurahti.
"Tämä on mahtavaa!" Narttu huudahti ja juoksi Yugandan ja Main luokse. "Isä, äiti! Näittekö?" Tabitha kysyi innostuneena.

"Näin kyllä, upeaa Tabitha.", Yuganda sanoi. Pian Kabuto pyysi pentuja seuraamaan ja käveli koulun sisään ja erääseen luokkaan. Yuganda oli seurannut opettajaansa ja näki luokassa kaksikymmentä oppilasta ja opettajan. Huomatessaan Kabuton, Yugandan ja pennut luokan opettaja hymyili ja kutsui pennut luokseen ja opetti näille peruskäskyjä. Sitten opettaja laittoi maahan paperia ja laittoi maalitölkin pentujen eteen. Yuganda selitti Maille että luokan opettaja opettaisi pentuja kirjoittamaan nimensä paperiin, jotta heidät voisi tunnistaa. Muitakin pentuja saapui luokkaan, Samantha ei ensin tajunnut mitä pitäisi tehdä, mutta ymmärsi sitten.

Tabitha ja Mai
Tabitha asteli ylpeänä Kabuton perässä ja oikein tärisi jännityksestä. Mai katsoi ylpeänä tytärtään. Sinusta tulee vielä vahva soturi... Mai ajatteli ja seurasi muita luokkahuoneeseen. Mai istui ovella, sillä tämä oli menettänyt luottamuksensa ihmisiin Suomen seikkailun jälkeen. Narttu tiesi ettei lapsista tai opettajasta olisi vaaraa, mutta Mai päätti pysyä kauempana. Akita seurasi pentujensa touhuja hymyillen.

Tabitha seurasi opettajan käskyjä innokkaana. Pentu katsoi maalipurkkia ja työnsi kuononsa maaliin. Tabithan puhtaanvalkoinen kuono muuttui mustaksi kun tämä nosti päänsä purkista. Lapset nauroivat kun Tabitha ravisteli itseään ja sai sisaruksensa maalin peittoon. Léonie tuhahti siskolleen.
"Lopeta! Pilaat kauniin turkkini!" Nuorempi pentu vikisi ja alkoi painia Tabithan kanssa. Kabuto katsoi pentuja ja kaksikko kävi hiljaa istumaan paperin eteen. Kaikki pennut katsoivat opettajaa, odottaen seuraavaa käskyä.

Opettaja pyysi pentuja malaamaan nimensä paperiin ja Kabuto näytti miten se tehtiin. Tehtävää sivusta seurannut Yuganda lähti esittelemään koulua Maille. Pian tunti loppuikin, Kabuto katsoi pentuja ja näiden takaisin tulleita vanhempia. "Tulkaa huomenna takaisin, jatkamme sitten.", Kabuto sanoi. Kabuto lähti opettajan kanssa kotiin. Oppilaat poistuivat luokasta. "Hienoa, nyt pääsen näyttämään teille kaupunkia.", Yuganda sanoi ja käveli pihalle. Yuganda lähti näyttämään perheelleen kaupunkia. Hänen ystävänsä seurasivat heitä.

Tabitha ja Mai
Tabitha teki kuten käskettiin ja oppi kirjoittamaan nimensä. Kirjoitus ei ollut mahtavaa, mutta pentu oli ylpeä tekemästään. Sillä välin Mai kävi katselemassa koulua. Koulu oli nartun mielestä hyvin sievä ja hieno. Mai palasi hakemaan pentujaan ja lähti sitten kaupunkia kohti. Matkalla Tabitha ja sen sisarukset kertoivat innostuneina heidän ensimmäisestä tunnistaan. Perhe käveli Yugandan perässä kaupungin läpi.

Yhtäkkiä läheisestä puusta lensi alas katana. Terä iskeytyi maahan, pari senttimetriä Tabithan tassuista. Pentu kirkaisi ja sai vanhempiensa huomion. Säikähtäneenä Mai katsoi puuhun ja astui Pentujensa eteen. Puusta kuului ivallista naurua.
"Kas kas... Tekevätkö silmäni minulle temppuja?" Ääni sanoi. Mai katsoi tarkasti ja erotti puun oksalla makaavan salukin. Uros oli harmaanruskea ja sillä oli valkoisia merkintöjä. Koira oli suunnilleen saman ikäinen kuin Yuganda, ehkä hiukan vanhempi. Saluki virnisti ja loikkasi alas. "No eihän... Sapelihammas Yugandahan se siinnä! Olet siis elossa, vaikka et ole pärstääsi näyttänytkään täällä päin." Saluki nosti katanansa maasta ja osoitti pentuja sillä. "Oi voi, säikäytinkö tiedät pikkuiset? No niin oli tarkoituskin!" Saluki huusi ja nauroi räkäisesti. Tabitha paljasti hampaansa ja räksytti pelokkaana salukille. Vaikka Mai ei tuntenut salukia, niin hän vaistosi että koira ei ollut kovin ystävällinen.

Yuganda murahti ja otti katanansa esiin. Yuganda hyökkäsi salukin kimppuun ja taisteli tämän kanssa pitkään. "Tämä ei jää tähän, minä palaan vielä!", saluki huusi paetessaan. "Oletteko kunnossa?", Yuganda kysyi huolissaan ja kertoi salukin olevan yksi vihollissamuraista. "Oletteko kunnossa?", vieras ääni kysyi. Puun ylemmällä oksalla makasi ruskeavalkoinen akita, Yuganda tunnisti koiran vanhaksi ystäväkseen. "Mai, tässä on vanha ystäväni Gaara.", Yuganda esitteli oksalla makaavan koiran ja kertoi että hän oli vasta liittynyt heidän puolelleen. Yuganda kertoi myös Gaaran isästä, vihollissamurai koirien johtajasta Orochimarusta.

Mai ja Tabitha
Mai katseli sivusta kun Yuganda taisteli. Narttu tunsi kun Tabitha vapisi tämän jalkoja vasten ja rauhoitteli tytärtään. Pian saluki pakeni ja Mai huokaisi. Narttu halasi Yugandaa iloisena (?)
"Onneksi selvisit..." Mai sanoi hiljaa. Tabitha kohotti katseensa puuhun ja näki toisen koiran. Tabitha pelkäsi, mutta nähdessään että tulija olikin Yugandan ystävä, Tabitha rauhoittui. Koira kysyi että olivatko he kunnossa ja Tabitha nyökkäsi.
"Juu... Kuka tuo ilkeä setä oli?" Tabitha kysyi.

Yuganda otti Main haluauksen ilolla vastaan. Tabithan kysyessä salukista Yuganda vastasi: "Vihollinen." Gaara hyppäsi alas puusta ja tuli tutustumaan Yugandan perheeseen.

Tabitha ja Mai
"Vihollinen? Mitä he haluavat?" Tabitha kysyi uteliaana Gaaralta. Mai katsoi akitaa ja sitten Yugandaa. "En tiennytkään että teillä oli vihollisia..." Mai sanoi matalalla äänellä.

Yuganda kertoi Kurokage nimisestä Samuraiklaanista, joka oli riidoissa Yugandan klaanin kanssa. Gaara katsoi taivaalle kun Yuganda kertoi tarinaansa ja paljasti että Kurokagejen johtajakoiran olevan hänen isänsä. Yuganda hymyili tarinan loputtua ja kysyi Gaaralta voisivatko he yöpyä tämän omistajan luona.

Tabitha ja Mai
Tabitha kuunteli ja katsoi sitten Gaaraa.
"Mutta sinä olet hyvä, eikös?" Pentu kysyi. "Olisi aika huono juttu jos sinä olisit paha niinkuin isäsi." Mai astui pennun hännälle. Tabitha kiljaisi kivusta. "Hitto sentään äiti! Älä tee noin!" Mai katsoi uhkaavasti tytärtään.
"Muista käytöstapasi! Olen varma että Gaaran isä on joskus ollut hyvä." Mai katsoi Gaaraa anteeksipyytävästi. "Olen pahoillani. Tabitha on aika suuri suustaan." Tabitha tuhahti, mutta innostui kun kuuli että he ehkä pääsisivät Gaaran luokse yöksi.

"Ei se mitään ja olen kyllä hyvä.", Gaara sanoi ja johdatti Yugandan perheen kaupungin läpi maatilalle. Yuganda käveli sisään ja asettui sohvalle nukkumaan. Hetken kuluttua Yuganda heräsi.

Mai ja Tabitha
Mai seurasi muita pennut kintereillään. Mai meni Yugandan kanssa sisälle ja katsoi pentuja.
"Menkää te leikkimään. Täällä on paljon tilaa juosta. Mutta olkaa varovaisia!" Mai sanoi pennuille. Tabitha nyökkäsi ja johdatti sisaruksensa maatalon taakana olevalle niitylle.

Mai meni sisälle ja nukahti Yugandan viereen, mutta heräsi kun ulkoota kuului meteliä. Akitanarttu nousi seisomaan ja katsoi ovesta ulos. Kuului lampaiden määkimistä. Mai näki kun lauma lampaita juoksi ympäri aidattua niittyä paniikin vallassa. Mai huokaisi ja huusi:
"Tabitha! Rhydian! Älkää kiusatko lampaita!" Mai katsoi alas, ja näki kaikki kahdeksan pentua tämän jaloissa. Tabitha kallisti päätään.
"Emme me lampaita kiusaa..." Tabitha sanoi yllättyneenä. Mai hätkähti ja katsoi niitylle. Mai juoksi takaisin sisälle.
"Gaara! Yuganda! Herätkää! Lampaiden kimpussa on joku!" Mai huudahti.

Yuganda heräsi Main huutoon ja pyysi Gaaran mukaansa. Gaara yllättyi kun vihollissamurait yrittivät varastaa hänen perheensä lampaat. Nuoripari juoksi ulos talosta ja alkoi taistella rosvoja vastaan. Yuganda ja Gaara huomasivat että roistoilla oli mukanaan kaksi koiraa. Yuganda taisteli suurehkon tosan kanssa ja sai tämän voitettua. Gaara taas taisteli malamuutin kanssa ja voitti. Koirat pakenivat ja Yuganda katsoi nuorenparin taistelua. "Kuolkaa kurjat roistot!", Yuganda huusi ja syöksyi toisen varkaan kimppuun.

Tabitha ja Mai
Tabitha katsoi isäänsä ja yhtäkkiä pentu juoksi niitylle ja pureutui kiinni varkaan jalkaan. Mai yritti estää pentuaan, mutta turhaan.
"Tabitha! Takaisin sieltä!" Mai yritti huutaa, mutta Tabitha ei kuunnellut. Taistelutahto täytti nartun sydämmen täysin.
"Häivy! Häivy, pahantekijä!" Tabitha haukkui. Mai katsoi ällistyneenä tytärtään. Hänhän on hullu! Mai ajatteli kauhuissaan.

"Kirottu rakki!", toinen varkaista huusi, kun Yuganda hyökkäsi hänen kimppuunsa. Kun Tabitha puri miestä mies yrtitti lyödä tämän irti muttei onnistunut. Vanhempi varas yritti auttaa kumppaniaan ja pyysi että he pakenisivat. Roisto sai ravisteltua Tabithan irti ja lähti pakoon kumppaninsa kanssa. Nuori pari kiitti Yugandaa ja ylättyi Main taidoista. "Sinusta tulee vielä taitava samurai.", nuori nainen sanoi ja silitti Tabithaa. Pariskunnan poistuttua Gaara kysyi ovatko kaikki kunnossa. Gaara kutsui ystävänsä Tsunaden paikalle. Nuori buhundnaaras, jonka kaulapannassa oli lääkeyrttikäärö saapui paikalle. "Hei, olen Tsunade ja olen lääkärisamurai.", koira esittäytyi.

Tabitha ja Mai
Tabithalla ei ollut aikomustakaan päästää irti, mutta miehen jaloissa oli enemmän voimaa kun Tabithan pienissä leuoissa. Pentu lensi maahan, mutta se ei pysynyt maassa pitkään. Pentu hyppäsi ulos ja haukkui varkaiden perään.
"Ja älkää tulko takaisin tai puren jalkasi irti seuraavalla kerralla!" Tabitha ärisi. Pentu luimisti korviaan kun nainen silitti tätä. Tabitha ei ollut tottunut ihmisiin. Mai juoksi muiden pentujen kanssa paikalle ja halasi tytärtään.
"Luojan kiitos..." Mai huhotti ja halasi sitten Yugandaa (?) "Hienosti taisteltu... Molemmat teistä." mai kehui hymyillen. Tabitha nyökkäsi Gaaran kysymykselle.
"Olen... Se oli hauskaa!" Tabitha sanoi ja heilutti häntäänsä. Kun Tsunade saapui, Mai ja Tabitha esittelivät itsensä naaraalle.

Yuganda punastui Main halauksesta. Tsunade antoi Yugandalle parantavia yrttejä, sillä huomasi mustelman uroksen jalassa. Yrtti maistui kitkerälle. "Tuon myös huonoja uutisia, eräs samuraistamme, Otobi on siepattu. Sen teki isäsi lähettämä vakooja.", Tsunade kertoi Gaaralle. Gaara järkyttyi, Otobi oli ollut hänen todella hyvä ystävänsä pennusta lähtien. Gaara katsoi Yugandaa. "Lähdetään, haluan pelastaa hänet." Yuganda sanoi tulevansa mukaan ja pyysi että Mai jättäisi pennut Tsunaden luokse.

Mai ja Tabitha
Mai kuunteli järkyttyneenä ja nyökkäsi. Narttu katsoi pentuja hymyillen.
"Pikkuiset... Jääkää te tänne Tsunade-tädin luokse. Äiti tulee pian takaisin." Mai sanoi ja lähti seuraamaan Yugandaa ja Gaaraa.

Tabitha ei kuitenkaan halunnut jäädä. Kun muut eivät katsoneet, Tabitha hiipi Tsunaden ohi ja pinkoi metsään. Tabitha pysyi piilossa pensaiden alla ja seurasi Gaaraa ja vanhempiaan.