Kaunis syyspäivä

Kawashimi käveli metsässä, se oli juuri palannut japanin alpeilta ja oli väsynyt. Kevät oli tulossa, linnut lauloivat ja tuuli puhalsi lempeästi. Kawashimi pysähtyi joelle juomaan.

//Etkö tiennyt että täällä vuodenajat menevät samaan tahtiin?

Nokoru.

Vanha susi oli lähtenyt taistelun jälkeen kuljeskelemaan Sapporoon, Nokorua väsytti, hän oli hoitanut haavojaan mutta sairaus teki hänet väsyneeksi. Pian susi saapui eräälle aukiolle, hän tarkkaili ympäristöä ja haisteli ilmaa, lähistöllä oli joku.
''Kuka olet, tule esiin, en tee pahaa.'', vanhus huusi ja hymyili hiukan, hänellä oli ollut yksinäistä koska hän oli jättänyt laumansa Gajyolle.

Nokoru tarkkaili ympäristöä, siellä oli muitakin, pian puskasta tuli esiin 10 outoa koiraa, ''Näimme sinut taistelussa Gajyolla, teidän typerien Ohulaisten takia Akuma herra kuoli ja Harakiriä nöyryytettiin, aivan, kuuluimme ennen Akuman laumaan mutta hänen kuolemansa jälkeen jouduimme pakenemaan.

Nokoru perääntyi hätääntyneenä hieman, hän ei ollut taistelukunnossa ja nyt koirat olivat piirittäneet hänet, jengin johtaja, 7 vuotias musta sakemanni astui lähemmäs sutta, aikeinaan iskeä hampaansa tämän kaulaan, Nokoru väisti ja repäisi sakemannilta korvan irti. Väsynyt valkoinen susi läähätti ja väisti aina välillä toisten koirien hampaat.

Kawashimi kuuli taistelun ääniä ja hiipi lähemmäs. Hän ei ollut nähnyt sutta aiemmin, mutta näki että tämä oli pulassa. Kawashimi hiipi lähemmäs ja tarttui erästä setteriä kurkusta. "Jättäkää hänet rauhaan.", Kawashimi sanoi ja mulkaisi mustaa paimenkoiraa.

Nokoru.

Nokoru oli jäännyt sakemannin hampaisiin, voimattomana hän ei vihollisella pärjännyt, mutta kun Kawashimi saapui hän sai siitä puhtia ja heitti sakemannin maahan,''He ovat Akuman entisiä alaisia, johtajansa kuoleman jälkeen he aikovat tappaa kaikki Ohulaiset.'', väsynyt vanhus sanoi katsoen Kawashimiä,''Olen muuten Grönlannin Nokoru, autoin Ohua taistelussa paholaisia vastaan.'', lähenevä kylmyys ei urosta onneksi haitannut.

"Hauska tutustua."; Kawashimi sanoi ja pudotti setterin maahan. "Olen Kawashimi, Fean tuleva johtaja." Kawashimi nyökkäsi kunniottaien toista ja katsoi sitten mustaa saksanpaimenkoiraa. "Sinun on parempi lähteä täältä, jos haluat pysyä terveenä."

Nokoru.

Nokoru nyökkäsi Kawashimille ja katsoi saksanpaimenkoiraa,''En ota käskyjä Ohulaisilta, hoidamme kyllä Akuma herran työn päätökseen tappamalla lopultakin Ohun Weedin.'', sakemanni lipaisi huuliaan mutta vetäytyi kuitenkin metsään, muristen, hänen ystävänsä seurasivat häntä,''Kiitos avusta, en olisi pärjännyt ilman apua, vanhuus on viennyt nimittäin kaikki voimani.'', Nokoru ei halunnut huolestuttaa toista kertomalla sairaudestaan.

''Palaan varmaan pian takaisin Gajyolle, pitää hoitaa erinäisiä asioita ja käydä katsomassa omaa laumaani.'', vanhus sanoi hymyillen, hänen kehossaan oli muutamia pintanaarmuja mutta hän ei niistä sen enempää välittänyt.

Kawashimi lähti kävelemään vanhuksen edelle. "Tunnetko valkoista susinaarasta nimeltä Rose? Hän kuuluu laumaamme ja puhuu sinusta todella paljon. Minua kuitenkin mietityttää, miksi hän puhuu sinusta isänä, oletko hänen isänsä?"

Nokoru.

''En oikein tiedä, minulla on ollut niin paljon naaraita, ainakin omasta mielestäni kaikki pentuni kuuluu omaan laumaani.'', vanhus sanoi löntystellen eteenpäin,''Toivottavasti ne koirat eivät palaa hetkeen takaisin, saipahan pienen opetuksen.'', Nokoru yskäisi kovaa mutta jatkoi kuitenkin matkaansa, viellä oli pitkä matka ja joissain paikoin oli satanut jo hieman lunta.

''En hirveästi ole Feasta kuullut, kertoisitko laumastasi hieman?'', vanhus sanoi hmyillen ja siirtäen katseensa Kawashimiin, matkaa oli edelleen reilusti ja vanhusta alkoi jo uuvuttaa, hymyillen tämä kuitenkin yritti jatkaa matkaa.

Kawashimi kertoi laumastaan, lauman ninjataidoista ja perheestään. "Osa laumastani osallistui taisteluun kaksosia vastaan.", Kawashimi kertoi. Kawashimi heilautti korvaansa kuullessaan jotain. Hetken kuluttua pensaasta käveli villisika.