Kaunis kevätpäivä

Kawashimi oli juuri ollut vakoilulla kaksosten alueella. Nyt se juoksi kohti alueen rajaa ja pysähtyi lepäämään. Yllättäen Kawashimi haistoi vieraan koiran.

Suzaku

Husky rynnisti täyttä vauhtia eteenpäin 200 soturia perässään. Se oli päättänyt heittää pienen lenkin rajojen tuntumassa. Ottaen huomioon vauhdin ja matkan pituuden ilman taukoja joukot olivat jo aivan loppu. Lähistöllä olikin pieni lampi ja sen tuntumassa pari varjopaikkaa. Suzaku hidasti ja huokaisi helpottuneesti. " Saatte tunnin lepoaikaa! Vapaaohjelmaa tunnin ajan!" Karhujen surma kajautti ilmoille kuuluvasti. Se pysähtyi puunvarjoon makoilemaan. "Rajojen sisäpuolelle ei mennä!" Se jatkoi vielä. Näin sodan lähestyessä se ei halunnut menettää yhtään soturiaan. Se olikin kouluttanut nuorempia sotilaita ja opettanut näille taistelun perusalkeita. Muutama lahjakkuus oli löytynyt. Husky oli lisännytkin näiden opetusta rajusti ja nämä olivatkin kehittyneet vähässä ajassa taitaviksi sotilaiksi. Yksi näistä lähenteli jopa Suzakun taitoja joten tästä ylennettiin kouluttaja. Kaksikko viihtyi paljon yhdessä ja tälläkin hetkellä ne keskustelivat nuorien kehityksestä. Tunti oli kulunut nopeasti ja joukko jatkoikin marssia Ohun suuntaan. Matkalla Suzaku kuitenkin huomasi jokseenkin tutut kasvot. Joukko pysähtyi. "Taidat olla ohusta?" Suzaku kyseli.

//Weed tulee mukaan.

Weed.

Nuori akita oli juossut lähelle Harakirin alueen rajaa, Weedin mukana oli muutama rivisotilas, akita piiloutui erään puskan taakse, tämä haistoi muitakin mutta ei heistä sen enempää välittänyt, Weed huomasi muutamia rajavartijoita ja päätti jäädä ryhmänsä kanssa siihen odottamaan.
Nuoren akitan korviin kantautui outo ääni, hän kuuli askelia takanaan, tämä huomasi varjoissa yhden koiran joka osottautui heitä seuranneeksi rivisotilaaksi,''Mene piiloon.'', Weed kuiskasi urokselle joka meni erään puskan taakse kykkimään.

"Kyllä, olen Ohusta. Nimeni on Kawashimi.", Kawashimi istuutui ja kertoi että oli vakoillut muutamaa kaksosten sotilasta.

Suzaku

Husky nyökkäsi toisen vastaukselle ja katsoi Paholaisten rajojen sisäpuolelle. " Ajattelin marssia Gajyolle, mutta pieni kahakka olisi kiva. Kenties voisimme horjuttaa vihollisten rivejä ennen varsinaista sotaa... Tosin se saattaisi olla silkkaa itsemurhaa. En tosin pelkää kuolemaa, oikeastaan halajan sitä. Tahdon päästä isän ja veljieni luokse.." Husky sanoi vaitonaisesti. Se käänsi katseensa Kawashimiin ja lipaisi huuliaan. "Taidat olla Kenkyonan poika? " Suzaku kysyi kysyvä ilme kasvoillaan.

"Kyllä olen. Tunnetko isäni?", Kawashimi sanoi pudisti päätään, kun toinen ehdotti hyökkäystä. Kawashimi nousi seisomaan kun kuuli askelia.


//Hei mitäs jos otetaan pelijärjstys ja se olisi
1Hopsufani
2Unknownsoldier
3Illumination.//

//Yookai tunkeepi peliinne//

Kagayaki Yookai

Yookai oli lähtenyt kävelylle pois lauman sodan suunnittelemisen keskeltä, kun se sattui kuulemaan epäilyttäviä ääniä läheltä lauman rajaa. Se näki ison koirajoukon, ja mietti hetken pitäisikä sen lähteä ilmoittamaan asiasta muulle laumalle tai edes hakemaan apujoukkoja, mutta päätti olla lähtemättä. Ties minne tunkeutujat sillä aikaa ehtisivät. Joukko vaikutti muutenkin koostuvan jokseenkin nuorista koirista, joten ehkä ne säikähtäisivät kun vihollinen yhtäkkiä yllättäisikin ne.

Yookai kiersi joukon sivuun ja astui esille kuin muina miehinä. Se lähti kävelemään rauhallisena Suzakun joukon läheisyydessä kuin olisi ollut osa tätä joukkoa. Se pujotteli koirien välissä varoen osumasta keneenkään tai ottamasta katsekontaktia kenenkään kanssa. Tämä oli yksi syy, minkä takia kukaan ei vaikuttanut huomaavan sitä, ja toinen oli Kiwotsukete, johon tämä ensimmäinenkin syy liittyi. Uros yritti etsiä joukon johtajaa, ja pian yksi husky kiinnitti sen huomion. Husky puhui jonkun suden kanssa, ja Yookai pystyi erottamaan näiden puheesta sanat "kahakka" ja "vihollisten rivien horjuttaminen". Se päätteli tämän ja huskyn olemuksen perusteella, että tämän täytyi olla joukon johtaja. Se käveli Suzakun ja Kawashimin taakse muutaman metrin päähän, oletettavasti huomaamatta, kiitos tekniikkansa. Urokset eivät varmaan myöskään olettaisi vihollisen ilmestyvän selkänsä takaa, kun iso osa Suzakun sotureista oli juuri siinä suunnassa.
"Terve teille. Mitäs te täällä majailette?" se kysyi aavistuksen hymyillen.

//Eli tuo järjestys on nyt kai Hopsufani, Sakha, Unknownsoldier, Illumination...?//

// Juu //

Suzaku

Husky nyökkäsi hitaasti toisen kysyessä. Samantien sen sisintä alkoi puristaa, kuin joku olisi hivuttautunut kokoajan lähemmäksi Suzakua muiden huomaamatta. Se luimisti korviansa ja katseli ympärillewn. Mitään ei näkynyt, mutta Suzaku kykeni aistimaan vihollisen läheisyyden. Samassa husky erotti tuntemattoman äänen takaantaan. Sen niskavillat nousivat pystyyn. Uros vilkaisi nopeasti Kawashimia ja pongahti samantien puunoksalle. Se silmäili tulijaa ja nyökkäsi joukkojensa kouluttajalle. Nopeasti 200-päinen joukko alkoi piirittää tulijaa. Hetkessä Yookai olikin jo piiritetty (?).

// Tulen järjestykseen Unknownsoldierin jälkeen ^^ //

Satsujin

Musta susi oli palannut vierailemaan kaksosten alueella. Tai no, nykyään Harakirin. Se tahtoi vain hakea oman joukkonsa ja tarkastaa hiukan tilannetta. Satsujinin oli tarkoitus vetäytyä sodan aikoihin pois, ja lähteä kouluttamaan poikaansa Kurushimia. Suunnitelmat olivat toistaiseksi sujuneet täydellisesti, eikä Satsujin huolehtinut tulevasta.

Kauempaa kuuluvat äänet herättivät Satsujinin ajatuksistaan. Jokin kahakka oli ilmeisesti käynnissä rajalla. Kiinnostuneena Satsujin lipaisi huuliaan ja lähti hölkkäämään kohti ääniä. Se ei ollutkaan päässyt taistelemaan pitkiin aikoihin, ja pieni leukajumppa tekisi terää tauon jälkeen.

Päästyään näköetäisyydelle, susi totesi, että ainoastaan yksi Paholaisten laumalainen oli koko suurta joukkoa vastassa. Ohusta, ilmeisesti. Satsujinin ei tehnyt aluksi mieli puuttua nujakkaan, mutta olihan hänen vahva, 200 soturin joukkonsa lähietäisyydellä. Satsujinin ei tarvitsisi kuin kutsua noita, ja pyörremyrskyn tavoin soturit niittäisivät Ohun koirat kuin heinän.

"Kas kas, mitäs Ohun koirat tekevät väärällä puolella rajaa?" Satsujinin kolkko ääni kantautui metsästä, mustan suden astuessa näkyville. Rautakynnet etukäpälissä välähtelivät auringonvalossa, ja oliivinvihreät, pelottavat silmät tarkkailivat ensin Suzakua, sitten Kawashimia ja lopulta Weediä, viipyen tässä kaikkein pisimpään.

Kawashimi huomasi Yookain ja Satsujinin. Kawashimi säikähti hiukan kun Satsujin mainitsi näiden olevan väärällä puolella rajaa. Kun Suzakun joukko piiritti Yookain, Kawashimi loikkasi puuhun ja alkoi murista Satsujinille.


// Eli pelijärjestys on nyt kai Hopsufani, Sakha, Unknownsoldier, Untamed, Illumination?//

// Tällä hetkellä Sakha, Unknownsoldier, Untamed, Hopsufani, Illumination, koska kirjoitit pelisi ennen Illuminationia (; //

Weed.

Weed oli saapunut tosiaan sinne missä Suzaku, Kawashimi, Yookai ja Satsujin oli, akitatalle tuli kylmiä väreitä nähdessään mustan suden mutta onnekseen hänellä oli 50 sotilasta mukana,''Mitä täällä oleenn tapahtuu.'', Weed kysyi ja katseli ympärilleen, nuori akita katsahti tuimasti Yookaita mutta kääntyi kuitenkin Suzakun puoleen,''En halua että alatte tappelemaan paholaisten kanssa ennen lopputaistelua.'', Weed sanoi ja kääntyi ryhmänsä puoleen,''Te voitte palata Gajyolle, tulemme pian perässä.'', soturit nyökkäsivät Weedille ja lähtivät juoksemaan kohti Gajyota.

Yookai

Valkoturkki olisi voinut käyttää Satsujinin luomaa hämäännystä hyväkseen ja yrittää päästä Suzakun joukkojen muodostamasta saartorenkaasta läpi, mutta joukko oli kuitenkin varsin iso, minkä takia sen läpi pääsemisestä olisi voinut tulla hyvin hankalaa. Tietysti 200 hyökkäykseen valmistautuneen soturin keskelle jääminenkin oli lähellä itsemurhaa, mutta uros piti itsensä tyynenä. Se luotti täysin kykyihinsä päästä karkuun, oli sen tiellä sitten vaikka kuinka monta soturia.

Yookai katseli sitä ympäröinyttä laumaa jopa liioitellen elettään ja pudisti päätään muka paheksuen.
"Näinkö monta Ohun soturit tarvitsevat yhtä koiraa vastaan? Onko tämä nyt sitä teidän oikeudenmukaisuutta?" se härnäsi. Jos uros jotain rakasti, niin se oli Ohun joukkojen härnääminen näiden "oikeudenmukaisuudesta", jota se itse ei pystynyt täysin ymmärtämään, tai ennemminkin jonka olemassaoloon se ei ikinä ole itse uskonut.

Suzaku

Husky myhäili valkoturkkisen jäädessä saartorenkaaseen. Mustan suden saapuessa Suzaku silmäili susihukkaa tarkasti. Husky virnisti toisen sanoille. Uroksen ilme muuttui alakuloiseksi Weedin sanojen takia. " Perhana Weed! Aukeaa tilaisuus rääkätä kahta vihollista ja kiellät minua!?" Husky karjahti ja loi tämän jälkeen tuiman katseen Yookaihin. " En ole Weed enkä Gin. Joten en kaihda tappaa vastustajaani! Käyt hermoilleni joten voisin repiä kurkkusi auki." Karhujen surma karjahti kovaan ääneen. Hampaiden terävyydessä tämä ei ainakaan häviäisi, mutta pitkän matkan jälkeen se ei kuitenkaan pystyisi käyttämään vaativimpia tekniikoitaan. Suzaku vilkaisi Weediä, virnisti ja hyppäsi alas puusta. Husky vilkaisi valkoturkkista ja lipaisi huuliaan. " Tule karvakasa!" Husky huudahti ja paransi asentoaan.

Satsujin

Musta susi asteli entistä lähemmäs, kun Suzaku haastoi Yookain. Satsujin päätti ärsyttää hiukan huskyä. "Voi voi...ehkä kannattaisi noudattaa Ohun yksi yhtä vastaan periaatetta...nyt kun kerroit poikkeavasi säännöistä, et varmaan pahastu, jos tulen mukaan?" Mustaturkki sanoi ilkikurisesti, kiertäen Suzakun taa. Vaikka Satsujin ei tehnytkään tätä auttaakseen Yookaita, se tahtoi antaa kuvan itsestään uskollisena Harakirin alaisena. "No? Kumman kimppuun hyökkäät ensin? Minun vai hänen?" Satsujin kysyi, nyökäten kohti Yookaita.

Kawashimi katsoi puusta, kun Satsujin sanoi haastavansa Suzakun. `Voi ei.,`Kawashimi ajatteli. Uros vilkaisi Weediä ja hyppäsi alas. Kawashimi istuutui Weedin viereen ja kertoi Suzakulle auttavansa tätä, jos tarvitsisi.

Weed.

Weed katseli kun Satsujin osallistui tilanteeseen eikä pystynyt hyväksymään sitä,''Ei Satsujin, minä olen vastustajasi.'', nuori akita sanoi ja meni mustan suden eteen,''Jos et ole pahainen pelkuri uskallat haastaa minut.'', Weed sanoi muristen ja katsoi syvälle Satsujinin silmiin, Weed jäi joksikin aikaa vain seisomaan ja tuijottamaan mustaa sutta vihaisena.
Muristen Weed lähti liikkeelle. tämän tarkoitus oli viiltää sutta niskaan joten akita hyppäsi ilmaan.

Yookai

Yookai kuunteli tyytyväisenä Suzakun raivoamista ja vain vilkaisi Satsujinia tämän liittyessä tilanteeseen mukaan. Muuten se pysyi edelleen niin rauhallisen oloisena, että uskaltautui jopa istuutumaan, vaikka olikin vielä Suzakun soturien saartamana ja vaikka vihainen husky vaikutti siltä, kuin olisi valmis hyökkäämään sen kimppuun hetkellä millä hyvänsä. Valkoturkki oli kuitenkin jokseenkin jännittänyt lihaksensa, valmiina pyörähtämään sivuun. Se vain oli hyvä peittämään tämän olemuksellaan.
"Johan on! Ohun soturi haastaa riitaa alueella, joka ei edes kuulu sille! Vielä kun sen vastustaja, joka sattuu olemaan omalla alueellaan, ei edes ole osoittanut merkkejä minkäänlaisesta aggressiivisuudesta", se sanoi virnistäen tyytyväisenä.

Suzaku

Suzaku tarkkaili lähestyvää susihukkaa ja lipaisi huuliaan. Weed näytti haastavan ilmeisesti Satsujin nimisen suden, joten työstä tulisi rutkasti helpompaa. Uros luimisti korviaan ja alkoi murista. " Perkeleen paskiainen! Et vain uskalla kohdata Hokkaidon herraa!" Husky e
raivosi vihaisesti. Sitä ärsytti teennäisyys ja se piti eniten suorasta toiminnasta. Se alkoi astella erään puun suuntaan ja vilkaisi taakseen virnistäen valkoturkkiselle. Nopeasti se alkoi kaivaa maata ja yritti ohjata kiviä toisen naamaan. Kauaa se ei kuitenkaan jaksanut kaivaa, vaan hypähtikin korkealle ilmaan ja yritti viiltää vastustajaansa lapaan.

Satsujin

Mustaturkki virnisti Weedin haastaessa sen. Olkootkin Ginin jälkeläinen, Satsujinilla oli hallussaan pelottavia salaisia aseita ja rutkasti kokemusta. Weedin hyökätessä, Satsujin loikkasi hampaiden tieltä sivuun ja yritti iskeä rautakynsillään Weediä selkään. Musta susi käännähti nopeasti kohti toista. Illuusiotekniikkaansa uros ei vielä turvautuisi, sillä arveli pärjäävänsä nuoremmalle helposti ilmankin.

"Siinäkö kaikki mitä osaat? Odotin Ohun suurelta ylipäälliköltä enemmän.." Satsujin ärsytti. Oikeastaan tämä tiesi Weedin olevan sekä taitava että vahva, mutta uros toivoi herpaannuttavansa toisen huomiota, jos saisi tätä hieman raivostumaan.

Kawashimi katsoi hiljaisena Weedin ja Satsujinin taistelua. Se katsoi Suzakua ja kysyi:"Mitä aiot tehdä?", tarkoittaen Yookaita. Kawashimi kuuli askelia. Noin kolme  vuotias valkoinen saksanpaimmenkoira käveli paikalle. "Oletko Yookai?", nuorukainen kysyi matalalla äänellä. Se vilkaisi kahden uroon välistä taistelua. "Minun nimeni on Katsudō. Olen olen Shikoulta saapuvan lauman johtaja. Tulin kertomaan etten aio liittyä Harakirin puolelle. Liityn Ohun puolelle."  Nuorukainen vilkaisi kaikkia ympärillään, osa vaikutti yllättyneeltä.

Weed.

Weed katsoi vihaisena Satsujinia mutta keksi jotain, akita hyppäsi ilmaan ja lähti syöksyyn kohti mustaa sutta mutta yhtäkkiä pysäytti liikkeensä, laskeutui maahan ja hyppäsi uudelleen Satsujinin yli tarkoituksenaan hämätä toista, nuori akita teki samaa useita kertoja kunnes hyppäsi erään ison kiven päälle, Weed katsoi sutta jälleen vihaisena ja sanoi,''Sinun on parasta luovuttaa, en tapa sinua, en ole kaltaisesi.'', Weed sanoi ja lähti jälleen syöksyyn tarkoituksenaan tehdä suden kylkeen Nej ki.

Yookai

Yookai naurahti Suzakun suuttuessa enemmän ja katsoi virnistellen kuin toinen alkoi kaivaa maata. Kiviä alkoi pian lennellä valkoturkin suuntaan, mutta tämä onnistui väistämään suurimmat kivet. Se kuuli kuitenkin nimensä lausuttavan, ja huomasi tuntemattoman saksanpaimenkoiran tulleen paikalle. Hetken huomion herpaantumisen takia Suzaku onnistui viiltämään haavan sen lapaan. Yookai vilkaisi turhautuneena Suzakua ja yritti potkaista tämän kauemmas ennen kuin syöksähti nopeasti kohti tuntematonta saksanpaimenkoiraa ja yritti upottaa hampaansa tämän kaulaan paiskatakseen tämän päin Suzakua. Tämän jälkeen uros loikkasi jälleen kauemmas ja veti muutaman kerran syvää henkeä rauhoittaen itsensä. "Idiootit", se mumisi itsekseen tuijottaessaan Suzakua ja saksanpaimenkoiraa.

Suzaku

Husky virnidti osuessaan toisen lapaan. Huomio kuitenkin pysyi tiukasti taistelussa, joten isku oli helppo väistää. Uros hypähti vasten puunrunkoa pää alaspäin. Toisen yrittäessä tarttua sakemannia Suzakun oli helppo aavistaa Yookain aikeet, joten se hypähti korkealle. Lähes puunlatvaan asti. Uros naurahti ilkeästi.

Satsujin

Weed oli nopeampi, mutta toisen loikkiessa edestakaisin, Satsujin pysytteli vain paikoillaan. Toisen laskeutuessa kivelle, susi virnisti Weedin sanoille. "Minä taas en ole sinun kaltaisesi. Luovuttaja." Satsujin härnäsi, ja katsoi tyynenä, kun Weed syöksyi kohti tämän kylkeä. Satsujin ei juuri tuntenut kipua, kun toisen hampaat alkoivat viillellä kylkeä, mutta Satsujin ei päästänyt toista tekemään pahempaa jälkeä, vaan yritti vauhdissa tarttua terävillä hampaillaan Weedin niskaan ja paiskata kauemmas.