Uusi suunnitelma. (Kaksinpeli)

Misery

Siviiisaation koskemattomalla Pohjois Kyushun rannikolla sijaitsi ulkomaalaisen koiralauman valloittama alue, jossa kyseinen lauma oli eleskellyt jo puoli vuotta odottamassa vahvistusten saapumista manner-Aasiasta. Lauman kylmä sakemannijohtaja, Misery käveli rannan läheisestä kallioluolasta ulos ja tarkkaili laumansa alueen rajoja pitkin käveleviä partioita.

"Ei vieläkään?" Tämä kysyi itsekseen ärsyyntyneellä äänellä. Jo puoli vuotta rantautumisesta ja alueen valtaamiselta paikallisilta Misery oli lähettänyt lähettejä takaisin manner-Aasiaan kertomaan vahvistuksille lauman jalansijasta Japanissa. Misery kääntyi hitaasti ympäri ja käveli takaisin luolaansa rautainen jalkatuki kalahdellen kalliota vasten. Misery käveli luolan perälle, jossa oli katossa olevan reiän valaisema avara hiekkainen huone.

Saksanpaimenkoira käveli hiekkaiselle alueelle ja kurotti rautajalkansa hiekkaan, vetäen viivan hiekkaan. Misery sitten siirsi katseensa hiekkaisen alueen ympärille, joka oli täynnä viivoja.

"1 kuukausi, se siitä lähetistä." Tämä sanoi turhaantuneella äänellä. Sakemannilla oli kuitenkin uusi suunnitelma, mutta tämä tarvitsi kenraaliaan, Waruita, että suunnitelma saataisiin toteutettua.

Missä Warui on? Tämä tuumi itsekseen. Misery palasi takaisin luolan suulle ja kohdisti katseensa alamaisiinsa, jotka Miseryn huomattuaan näyttivät yhtäkkiä ihmeen kiireisiltä. Misery virnisti näylle, sillä tämä oli merkki siitä, että hän oli vahvasti johdossa. Rampautunut koira sitten istui alas kalliolle odottamaan Waruita.

//Powertty Waruilla tänne Pitkä tauko on ollut, mutta nyt ryhdyn taas pelaamaan!//

Warui

Uros oli päivittäisellä partiollaan alueen rajoilla. Se kiersi vartioiden paikilla katsoen jokaista heitä vuorollaan tuimasti kunnes lopulta palasi takaisin sisemmille alueen osille.
Oli kulunut jo puoli vuotta eikä vahvistuksia vieläkään kuulunut. Uros oli turhautunut, mutta niin oli Miserykin. Onko siitä todella jo puoli vuotta? Uros kysyi itseltään.
Päästyään lähemmäksi luolaa sitä tulivat vastaan muutamat metsästäjät joita Warui katsoi tuimasti ja ne vastasivat samalla mitalla. Se tunsi olonsa uhatuksi vaikka olikin korkeammassa asemassa. Kuitenkin jos joku yrittäisi anastaa sen paikan kenraalina, tämä tappaisi sen ilman mitään varoituksia.
Warui oli viimein päässyt takaisin luolalle missä Misery istui odottamassa. "Odotitko minua?" Warui sanoi tämän pienimuotoisesti kumartaen.

//Noniin täällä ollaan.//

Misery

Sakemanni istui luolan suulla hetken aikaa ja seurasi alamaistensa liikkeitä, hitaasti teroitellen rautaisen jalkatuensa kynsiä kalliota vastaan.

Waruin saapuessa tämä lopetti kynsiensä teroittamisen, muttei irrottanut katsettaan alamaisistaan.

"Kyllä, viimeisin lähetti ei ole vieläkään palannut, meidän pitää puhua jatkosuunnitelmista." Tämä vastasi Waruin kysymykseen ja käänsi katseensa toisen suuntaan, paljastaen vasemman punaisen silmänsä.

"Emme voi istua täällä loputtomiin, meidän pitää saada tieto jalansijasta apujoukoille manner-Aasiaan, mutta kuten olet saattanut huomata, lähettämistämme viestinviejistä ei ole kuulunut mitään." Tämä sanoi hieman turhautuneella äänellä ja nousi ylös.

Warui

Urosta hermostutti johtajansa kynsien teroittelu, koska tämä meinasi ärtyneisyyttä. Tai ainakin niin se luuli, mutta koskaan se ei voinut olla varma. Misery oli kylläkin oikeasssa lähettien suhteen. Niistä ei ollut mistään kuulunut mitään. Mihinköhän lähetit olivat joutuneet. Olihan tie manner-Aasiaan pitkä ja vaarallinen, mutta kaikki lähetit joita oli lähetetty matkaan tiesivät matkan vaarat.
"Minkälaisia jatkosuunnitelmia ajattelit?" Warui kysyi johtajaltaan yrittäen vain nopeuttaa heidän keskustelunsa kulkua. Nyt he pääsisivät suoraan asiaan.

Misery

Sakemanni käänsi katseensa rannalla oleviin alamaisiinsa Waruin kysyessä suunnitelmista.

"Lähetit olivat parhaimpia rivisotilaitamme... Mutta se ei näköjään ollut tarpeeksi." Misery sanoi.

"Olet taitavin alamaiseni, niinpä olen päättänyt lähettää sinut hoitamaan niiden turhakkeiden työn loppuun, sinä olet enemmän kuin kykenevä hoitamaan tämän tehtävän.... Toisin kuin he, sinä et tule tuottamaan pettymystä." Tämä jatkoi,

"Eikö vain?" Sakemanni kysyi pienen mutta huomattavan hiljaisuuden jälkeen (?) kylmällä äänellä, ja otti Waruihin jäätävän katseen, kuin odottaen tämän vaastaavan myöntävästi.

//Pahoittelut myöhäisestä vastauksesta.//

Warui

Uros nyökkäsi ja hymähti Miseryn suunnitelmalle. Se ei tarkkaan tiennyt minne sen tulisi mennä mutta uskoi kuitenkin kykenevänsä siihen.
"Minne minun sitten tarkkaan tulisi mennä." Se odotti joutuvansa ylittämään meren ja ylipäätään päästäkeen siitä yli. Olihan se entunen laivakoira ja tiesi miten livahtaa maihin laivan kyydissä. Se ei ollu mikään ongelma. Ongelmana oli se mitä sen tulisi etsiä ja sen löytäminen, ne olivat sen haasteellisemmat tehtävät sen matkalle.
"Koska sitten oletatte minun lähtevän." Se kysyi ylväästi johtajaltaan. Se oli täysin valmis itsenäiselle matkalleen.

Misery

"Mainiota." Sakemanni vastasi Waruin nyökkäykselle ja käänsi katseensa jälleen alamaisiinsa.

"Lähde Tokioon, lähempänä on satamakaupunkeja, mutta en voi varmasti sanoa että yhdestäkään lähtee laivaa samaan kaupunkiin josta lähdimme alunperin. Rahtilaiva jonka kyydissä saavuimme oli menossa Tokioon, ja se on paras mahdollisuutesi tällä hetkellä." Misery jatkoi.

"Tulet kulkemaan paikallisten laumojen alueilla, joten ole varovainen ja tarkkaavainen. Kun pääset Tokioon, tiedustele paikallisilta Hong Kongiin lähtevistä rahtilaivoista. Onnistuimme pääsemään puolen lauman kanssa laivaan aikaisemmin, joten pystyt varmasti siihen yksin. Kun lopulta pääset Hong Kongiin, ota laumaan välittömästi yhteys, heidän pitäisi olla asumattomalla alueella pohjoiseen kaupungista." Tämä vielä jatkoi.

Misery käänsi katseensa Waruihin. "Onko kaikki selvä?"

//Pahoittelut jälleen myöhästyneestä vastauksesta. Olen ollut erittäin kiireinen lähiaikoina.//

Warui

Uros ei voinut muuta kuin olla vain hiljaa. Se hyväksyi jokaisen tavoitteensa jonka Misery sille asetti. Sen ensimmäinen tavoite oli matka Tokioon jollain rahtilaivalla. Tai jos se pysyisi hyvin vauhdissa se pääsisi jalan kulkien Tokion noin viikossa. Jotta se pääsisi Hong Kongiin ja löytäisi lauman niin se tarvitsisi aikaa toisen viikon.
"Kaikki on selvää." Se sanoi hieman kumartaen. "Tarvitsen aikaa sunnilleen kuukauden jotta voin tuoda loput turvallisesti tänne. Olihan sen tuotava lauma takaisinkin. Mitäjos kaikki ei menisikään niin kuin pitää vaan jokin menisi peileen. Se on kuitenkin taitava uimari ja jos jokin menisi pieleen rahtilaivassa se voisi aina uida lopun matkaa.
"Olen valmis lähtemään, kun vain annat siihen luvan." Se sanoi jäännittyneesti odottaen Johtajansa käskyä lähteä matkaan.