Fukushiman ystävät. (Kaksinpeli, Untamed.)

Yòu.

Sakemanni oli juossut pitkän matkaa kohti Fukushimaa, tämä oli juosut Hatsumomon edellä pitkään ja jäi odottamaan naarasta, uros nuuhkaisi ilmaa ja katsahti eräälle lammelle minkä näki lähistöllä, Yòu asteli lammelle ja joi siitä tyytyväisenä jonka jälkeen hän meni nurmella lepäilemään, syysaurinko lämmiteli viellä vähän ja pienoinen tuuli heilutteli uroksen turkkia kun tämä samalla katsoi metsään, pian hän pääsisi taas tapaamaan ystäväänsä.

Hatsumomo

Narttu seurasi Yóuta reippaalla tahdilla, pysytellen kuitenkin hieman taaempana. Sitä mietitytti edelleen uroksen sanat, kun tämä kutsui Hatsumomoa kauniiksi. Narttu ei tiennyt, ottiko sen kohteliaisuutena, vai oliko se kenties vihjaus siitä, että todellisuudessa arpikasvo oli kaikkea muuta kuin kaunis. Äh...miksi minä tällaisia mietin. Ei tuollaisella asialla ole mitään väliä.. Narttu puuskahti itselleen. Nartun itsetunto oli niin huono, ettei se voinut olla takertumatta pikkuasioihin.

Vaaleaturkki kiihdytti tahtiaan, ottaakseen sakemannin kiinni. "Olemmeko perillä?" Hatsumomo kysyi hengästyneenä.

Yòu.

Uros nyökkäsi naaraan kysyessä ovatko he jo lähellä,''Seuraa minua.'', sakemanni sanoi ja lähti kävelemään erästä metsäpolkua pitkin, viereisellä kalliolla seisoi vartiakoira joka lähti tiedottamaan tummalle koiralle että heidän reviirillään oli tunkeilijoita. Yòu käveli ystävänsä reviirillä ja katseli ympärille,''Hiljaista.'', uros kummasteli kunnes kuuli äänen,''Mitä teette Malcom herran reviirillä.'', pienehkö kiinanpystykorva tivasi ja ja katsoi tuimasti sakemannia,''Olen johtajasi vanha ystävä ja minulla on hänelle asiaa.'', yhtäkkiä aukiolle missä he olivat tuli suuri tosa koira joka katsoi sakemannia hymyillen,''Jos olisin tiennyt tulostasi olisimme ottaneet sinut paremmin vastaan Yòu.'', sakemanni hymyili ystävälleen ja sanoi,''Hei Malcom, miksi teillä on näin kovat turvatoimet.'', tosa vastasi,''Harakirin alamaiset ovat alkaneet tunkeutumaan tänne ja yrittäneet saada meidät heidän riveihinsä.'', sakemanni irvisti kuullessaan Harakirin nimen, hänen mieleensä tuli myös hänen veljensä joka palvelee Harakiriä.

Hatsumomo

Narttu oli hiukan levoton heidän saapuessaan Yòun ystävän reviirille. Oliko tämä oikeasti ystävä, kun vastaanotto näytti olevan näin...no, epäystävällinen. Vaikka Hatsumomo ei pelännytkään, niin se tiesi, ettei selvitytyisi useammasta vastustajasta tässä kunnossa. Edellinen taistelu oli vielä tuoreessa muistissa.

Kun johtaja viimein saapui, narttu oli helpottunut omalla tavallaan. Onneksi Malcom oli todella Yòun ystävä. Hatsumomo ei ollut epäsosiaalista sorttia, joten se nyökkäsi rennosti tosalle. "Meidänkin alueellamme he ovat vierailleet muutaman kerran. On ihme, että olen saanut heidät pysymään poissa...siksi päätin auttaa Ohua siivoamaan heidät lopullisesti pois koko Japanista." Naaras kertoi ja katsoi sitten sakemannia vierellään.

Yòu.

Sakemanni katsoi naarasta hymyillen ja siirsi sen jälkeen katseensa tosaan,''Tarvitsemme teidän apuanne kukistaaksemme Harakirin joukot.'', sakemanni sanoi ja tosa katsoi urosta mietteliäänä,''Autan tietysti vanhaa ystävää, ja me Fukushiman koirat saamme varmaan myös rauhan, kuulin että Fukushiman hallitsija Akuma on liittoutunut Harakirin kanssa.'', tosa katsahti kiinanpystykorvaa vierellään ja sanoi,''Hatsue, hae muut tänne ja sano että lähdemme matkalle Ohuun.'', chow chow nyökkäsi ja riensi lähellä olevien muiden koirien luokse, pian paikalle saapui mieletön määrä vahvoja koiria valmiina koitoksiin, Malcomin oikea käsi Hatsue hymyili ylpeänä johtajansa vieressä, tosa kuiskasi kaksikolle,''Hatsue on oikeastaan vasta pentu eikä tykkää siitä jos hänen kokoaan pilkataan, hän osaa olla aikamoinen äkäpussi.''

Pian joukko oli valmiina matkaan, Yòu seisoi joukon edessä ja antoi naaraan ja tosan kävellä myös edessä, joukko lähti marssimaan kohti Futago solaa, kovin moni ei tiennyt mitä oli vastassa.
Yòu katsoi viellä taakseen, hän oli kuullut ääniä puskasta muttei tiennyt mikä siellä oli.

//Yòu poistuu, lyhyt mutta ytimekäs peli.

Hatsumomo

Vaalea naaras antoi nyt urosten hoitaa keskinäisen sananvaihtonsa, ja seisoskeli jo odottavana paikoillaan, katsellen Malcomin omistamaa aluetta. Hyvin viihtyisän ja kotoisan oloinen, mutta silti narttu piti paljon enemmän omasta saarestaan Nagasakilla.

Kun Yóu ja Malcom olivat saaneet asiat sovittua, Hatsumomo keskittyi jälleen käynnissä olevaan keskusteluun. Tosan kertoessa Hatsuesta, vilkaisi vaaleaturkkinen nopeasti nuorta chow chowia hymyillen, ja siirsi katseensa takaisin tosaan. Kun oli aika lähteä, Hatsumomo siirtyi nopeasti kärkijoukkoihin, ettei jäisi jalkoihin. Nartun sydän alkoi hakata kiivaammin; näyttäisikö Ohu vielä samalta kuin joskus ennen?

// Hatsumomo poistuu, kiiitoooss ^^ //