// Tähän peliin toivoisin Isisson liittyvän Gensuilla, jotta voimme suorittaa vallanvaihdon isoisän ja pojanpojan välillä ^^ Satsujin myös käy pienellä visiitillä, kunnes häippäsee kokonaan Paholaisten laumasta. (Tämä tapahtukoot ennen Satsujinin ja Kurushimin peliä) //
Harakiri & Satsujin
Sakemanni oli haavoittunut ja erittäin ärtynyt raahautuessaan takaisin Paholaisten alueelle. Sen rinnassa ja selässä oli syviä haavoja, ja muualla kehossa pienempiä. Lonkassa oli pistohaava, jonka oksa oli lävistänyt. Se oli vahingoittanut hermoja niin, ettei sakemannilla ollut enää juuri lainkaan tuntoa takajalassaan ja kyljessään, vaikka muuten kaikki toimi normaalisti.
Paholaiset olivat kokeneet paljon tappiota. 4000:sta soturista oli jäljellä enää 1500. Osa liittolaisista oli häipynyt, mutta suurin osa oli kuollut enimmäkseen ihmisten puututtua peliin. Harakiri oli pettynyt ja erittäin häpeissään epäonnistuttuaan täyttämään lupauksensa veljelleen.
Yhtäkkiä pusikosta syöksyi tumma hahmo kohti Harakiria, kaataen tämän maahan. Rautaiset kynnet tekivät kipeät naarmut uroksen poskeen. "Kukas se täällä yksin kuljeskelee? Saitteko Ohulta selkäänne?" Satsujin pilkkasi. Harakiri nousi muristen seisomaan, mutta musta susi oli täysin voimissaan, ja siksi sakemanni ei suin päin lähtenyt suoraan hyökkäykseen. "Petturi!" Harakiri murahti, mutta Satsujin vain nauroi. "Sepä hyvinkin, ystäväiseni." Satsujin sanoi, ja astui lähemmäs. "Nyt aion tappaa sinut, kuten tapoin veljesikin..." Harakirin silmät laajenivat. "Mitä sinä sanoit?" Sakemanni kysyi raivon kasvaessa sisällään. "Kuulit oikein. Katsoin häntä silmiin, kun joukkoni raateli hänet ja annoin lopulta viimeisen armoniskun. Olen odottanut vuoroasi. Viimein tuhoan sinutkin." Satsujin sanoi uhkaavana, kävellessään lähemmäs.
Harakiri ei kuitenkaan kyennyt pysymään enää aloillaan. Kamikazen murhaaja seisoi hänen edessään, ja viha antoi haavoittuneelle ja voimattomalle sakemannille kyvyn olla välittämättä kivusta ja väsymyksestä. Harakiri syöksyi kohti Satsujinia, ja tarttui tuota kurkusta. Suuri susi paiskautui muutamaan kertaan maahan kevyesti, kunnes Harakiri heitti tuon vasten paksua puun runkoa. Satsujin nousi ylös hitaasti, ja yskäisi. Kaulaan oli ilmestynyt puremajäljet, jotka vuosivat verta. "Paha, paha virhe..." Satsujin sanoi, ja oli hyökkäämäisillään uudelleen, mutta perääntyi viime hetkellä.
Harakirin takaa ilmestyi useita Paholaisia, jotka suojelivat johtajaansa. Satsujin päätti antaa asian olla ja hymähti. "En sano vielä hyvästi. Sanon sen sitten, kun revin kurkkusi auki.." Satsujin sanoi silmät välähtäen, ja katosi metsään. Muutamat juoksivat tämän perään, mutta susi oli kadonnut kuin tuhka tuuleen.
"Oletko kunnossa, Harakiri-herra?" Joku kysyi, mutta sakemanni murisi takaisin. "Turvat tukkoon, ja liikkukaa!" Harakiri ärähti, lähtiessään nilkuttamaan kohti tukikohtaa.
Pe Maalis 04, 2016 2:17 am kirjoittaja 
Aihe: Tappion karvas kalkki 
