Kurotora & Shorutora
Vanha kai oli lähtenyt pojanpoikansa kanssa jälleen harjoittelemaan sotaa varten. Nuorempi kai oli innoissaan; tänään se ehkä viimein oppisi Hyakkigan käyttämän battougan.
Kurotora pysähtyi aukiolle, ja kävi istumaan. Shorutora seisahtui tätä vastapäätä, ja liikuskeli levottomasti. "Oletko harjoitellut?" Vanha kai kysyi toiselta. Shorutora nyökkäsi. Koskaan valkoturkkinen ei ollut harjoitellut yhtä intohimoisesti kuin nyt. Kurotora nyökkäsi. "Toivon todella, että opit tämän lopullisesti tänään. Sota syttyy pian, ja silloin voit hyödyntää tekniikkaa." Kai sanoi. Se käveli vähän matkan päähän, ja kääntyi kohti Shorutoraa. "Katso nyt tarkkaan..." Kurotora käski.
Kai loikkasi kohti pojanpoikaansa ensin hyvin tavanomaisen näköisesti. Vihdoin liike alkoi kiemurrella ilmassa hyvin vaikuttavan näköisesti. Liikkeen ideana oli pitää tasapaino ja samalla liikerata hallussa. "Nyt, yritä väistää minua!" Kurotora huusi. Shorutora valmistautui, ja yritti hahmottaa toisen liikerataa, mutta huomasi sen olevan käytännössä mahdotonta. Kurotora lähestyi koko ajan, mutta Shorutora ei osannut lainkaan arvioida, miltä suunnalta tämä hyökkäisi.
Hämmästynyt Shorutora lennähti taaksepäin Kurotoran iskusta. "Jos olisit ollut vihollinen, olisit jo kuollut." Kurotora naurahti ja Shorutora ravisteli päätään. "Uskomatonta!" Kai huudahti isoisälleen ja heilutti häntäänsä. "No niin, nyt sinä saat kokeilla..." Kurotora sanoi ja Shorutora nyökkäsi varmasti.
Myöhemmin
Monta epäonnistunutta yritystä, monta pitkää tuntia ja monta kirosanaa myöhemmin, Shorutora kiemurteli ilmassa jo hyvin vaikuttavan näköisesti. Kain turkki oli kostea ja lämmin kaikesta harjoittelusta ja voimat alkoivat olla lopussa. Valkoturkki iskeytyi tekniikallaan vasten puuta, ja repi siitä valtavan kappaleen mennessään. Kurotora näytti tyytyväiseltä. Shorutoran purentavoima oli vailla vertaansa, ja käärmebattouga vain tehosti sitä.
Läähättäen Shorutora hölkkäsi isoisänsä luo. "Joko lähdetään?" Kai kysyi. Kurotora murahti ja läimäisi pojanpoikaansa takaraivolle. "Typerä kysymys. Se oli vasta ensimmäinen kunnon onnistuminen. Kokeile uudestaan!" Kurotora painotti. Shorutora voihkaisi väsyneenä, mutta teki työtä käskettyä. Jälleen tekniikka onnistui täydellisesti, ja iskun jälkeen valkoturkki laskeutui maan kamaralle, hengästyneenä ja janoisena.
"No niin, luotan siihen, että osaat. Muista silti kerrata vielä!" Kurotora painotti. Shorutoralla oli mennyt kauan oppia, mutta harjoittelu olisi varmasti tuottanut hyvän tuloksen. "Onneksi olkoon, poikaseni. Nyt sinulla hallussasi Ran Daryushin-Battōga. Käytä sitä hyvin ja viisaasti." Kurotora painotti. Shorutora nyökkäsi ylpeänä itsestään, ja kiiruhti sitten vanhan kain perään.
// The end : D //