Nimi: Hatsumomo
Kutsumanimi: Hatsumomo, inhoaa lempinimiä.
Skp:Naaras
Rotu:Kaanaankoira
Ikä:6-7v
Kotimaa: Kiina
Liittouma: Ohu, oma lauma
Puoliso: Yóu
Jälkeläiset:Koume, Yoel ja 1 muu
Motto:"Aliarviointi on pahin virhe jonka voi taistelessa tehdä"
OminaisuudetTaito
Voima
Karisma
Kestävyys
Älykkyys
Puruvoima
Kivunsietokyky
Nopeus
Ketteryys
Refleksit
Tekniikat
Vaarallisuus
Puissa hyppely
Metsästystaito
AistitNäkö
ja 1/2
Kuulo
Haju
:
UlkonäköSäkäkorkeus: 59cm
Paino: 25kg
Väritys: Kermatoffeen värinen ilman merkkejä
Silmät: Tummanvihreät
Tuntomerkit: Kolme isompaa arpea otsassa, kolme pienempää silmän päällä, neljä arpea vasemmassa lavassa, haljennut korva
Ääni: KLICKHatsumomo on rakenteeltaan keskimääräistä sirompi, mutta lihasta ja sen seurauksena voimaa löytyy niin vartalosta, jaloista kuin leuoistakin.
Hatsumomon vartalo on notkea ja taipuisa, ja sitä peittää keskipitkä, päältä karhea ja alta pehmeä turkki. Jalat ovat vahvat, ja ne jaksavat ponnistaa nartun sulavaan ja korkeaan hyppyyn. Häntä on tuuhea ja kiertyy nätisti selän päälle.
Ulkomuodoltaan Hatsumomo on kaunis, mutta hiukan urosmainen, ja suloisuuden rikkoo kasvoja koristavat arvet, jotka antavat Hatsumomolle hiukan karun ja rujon olemuksen. Toisaalta, hiukan rikkonainen ulkonäkö täydentää paremmin naaraan luonnetta ja persoonaa.
LuonneHatsumomo on naaraaksi melko hyökkäävä ja aggressiivinen. Sen kova ulkokuori pitää useimmat loitolla, ja Hatsumomo on hyvin itsevarma ja oman arvonsa tunteva naaras. Se usein katselee toisia hiukan kuononvarttaan pitkin, leuka pystyssä ja pistävä ilme kasvoillaan.
Hatsumomoa pidetään yleisesti ottaen kaikkea vihaavana, yksin viihtyvänä ja hiukan pelottavanakin. Tämän vuoksi nartulla ei ole paljoa ystäviä, ja usein Hatsumomo tuntee olonsa melko yksinäiseksi. Narttu on kuitenkin tottunut selviytymään ilman apua ja siksi se onkin henkisesti hyvin vakaa ja vahva persoona.
Todellisia ja harvoja ystäviään kohtaan Hatsumomo on kuitenkin kuin toinen koira, lempeä ja ystävällinen. Laumansa johtajana se on kuin äitihahmo; huolehtii ja välittää jokaisesta yksilönä. Silti kaikki tämän alaiset kunnioittavat Hatsumomoa hyvänä ja reiluna johtajana. Lauman sisäinen henki on todella tiivis ja hyvä, ja siksi tulokkaiden on usein hankalaa sopeutua, vaikka uudet liittyjät otetaankin avosylin vastaan. Hatsumomon 80päisestä laumasta on jäljellä enää parisenkymmentä selviytynyttä, kun Harakiri ja Siwang hyökkäsivät hänen kotisaarelleen ja tappoivat suurimman osan hänen sotureistaan. Se on saanut Hatsumomon tuntemaan vahvaa vihaa ja katkeruutta kaksikkoa kohtaan.
Vihollisiaan kohtaan pahasuinen narttu ei ole lainkaan armollinen. Se ei ole kovin oikeudenmukainen, vaan pyrkii niittämään viholliset tieltään kuin viljan. Narttu on pitkävihainen ja helposti suuttuvaa sorttia, joten anteeksi antamiseen voi mennä todella kauan aikaa, jopa ikuisuus. Taistellessaan Hatsumomo on raivokas, kuin pentujaan suojeleva leijonaemo. Nartun aliarvioiminen on osoittautunut monen viimeiseksi teoksi, sillä Hatsumomo taistelee paremmin kuin useimmat urokset.
Hatsumomo on hyvin ovela ja kiero niin halutessaan. Naaraan ennakkoluulot uroksia kohtaan saavat sen usein olemaan hiukan töykeä noita kohtaan. Sen sijaan samanhenkisten narttujen kanssa tämä tulee parhaiten juttuun ja pentuja Hatsumomo rakastaa hyvin paljon. Tätä narttu ei kuitenkaan näytä helposti ulospäin.
Koskaan Hatsumomo ei kuitenkaan puukota selkään ystävää. Se tulee myös toisinaan toimeen urostenkin kanssa, mutta harvoin lämpenee noiden lirkutteluille.
Naaraan kanssa toimeen tuleminen on monille haastavaa, sillä Hatsumomo ei ole mikään helppo tapaus. Se osaa valittaa, ärsyttää ja ilkeillä, mikä on useimmille liikaa. Mutta kun naaraan luottamuksen ja kunnioituksen voittaa puolelleen, saa Hatsumomosta uskollisen ja ikuisen ystävän, jota lämpimämpää ja aidompaa saa hakemalla hakea.
MenneisyysHatsumomo on alunperin kotikoira, joka syntyi jalostuspentueeseen Hong Kongin ruuhkaisessa suurkaupungissa. Se ja sen sisarukset myytiin ympäri Kiinaa, ja Hatsumomo päätyi Shanghain itäpuolelle mukavaan kolmihenkiseen perheeseen.
Alku sujui hyvin, Hatsumomo ja 8-vuotias Chihiro -tyttö olivat erottamattomat ystävät. Joka päivä narttu odotti, milloin tämä tulisi koulusta kotiin. Vaikka Hatsumomo oli kiintynyt jokaiseen omistajaansa, niin Chihiroon tällä oli aivan erityinen suhde.
Eräänä päivänä Chihiro ei tullutkaan tuttuun tapaan koulusta kotiin. Vanhemmat murtuivat, kun tytär löydettiin kuolleena vuoristolta. Hänet oli ilmeisesti kidnapattu, murhattu ja ruumis yritetty piilottaa. Myös Hatsumomo oli murheen murtama. Se yritti kaikin tavoin olla omistajiensa tukena, mutta heidän mielestään vaalea naaras muistutti liikaa Chihirosta, ja Hatsumomo myytiin uuteen kotiin.
Vanha mies, jolle narttu päätyi, ei kohdellut Hatsumomoa lainkaan yhtä lempeästi kuin aikaisemmat omistajat. Narttua lyötiin, potkittiin ja sille huudettiin kurkku suorana, jos tämä teki väärin. Hatsumomosta tuli arka ja sulkeutunut, ja se alistui täysin miehelle. Jotain hyötyä omistajasta kuitenkin oli, sillä metsästyskoirana Hatsumomon taidot kehittyivät huippuunsa. Silti Hatsumomo kaipasi kipeästi Chihiroa.
Kun eräänä päivänä mies lähti käyttämään juopuneena Hatsumomoa lenkillä, hihna katkesi jäätyään kiinni puun oksaan, miehen yrittäessä riuhtoa sitä irti. Hatsumomo sai katkenneesta hihnasta kipeitä iskuja ja mies syytti häntä hihnan katkeamisesta. Silloin Hatsumomolla pimahti; se hyökkäsi kohti miestä ja puri tätä käteen. Narttu oli saanut tarpeekseen. Hatsumomo pakeni, eikä enää koskaan aikonut luottaa ihmisiin.
Kuljeskellessaan ympäriinsä, Hatsumomo olisi kuollut, jos ei olisi törmännyt villikoiralaumaan Kiinan rajalla. Joukon johtaja oli komea, valkoturkkinen kishu-uros nimeltä Tashiko, ja narttu rakastui tähän palavasti. Näistä kahdesta tulikin johtajapari, ja kolmen vuoden ikäisenä Hatsumomo synnytti tyttärensä Koumen. Pentuja oli vain yksi, mutta narttu kiintyi tähän sitäkin enemmän. Hatsumomo aikoi kasvattaa tyttärestään vahvan ja hyvän seuraajan isälleen.
Eräänä päivänä Hatsumomo, Tashiko ja Koume lähtivät iltakävelylle hankkiakseen laumalle ruokaa. He saivat saaliiksi peuran ja aikoivat lähteä kuljettamaan saalista laumalle, kun nälkäinen karhu hyökkäsi heidän kimppuunsa. Tashiko kävi raivokkaasti puolustamaan rakkaitaan, mutta sai surmansa. Naaras kauhistui ja järkyttyi, mutta samalla viha kumpusi tämän sisimmästä. Karhun hyökätessä Koumen kimppuun, naaras puolusti pentuaan viimeiseen saakka, mutta haavoittui pahasti. Karhu pakeni lievästi haavoittuneena. Hatsumomo alkoi etsimään tytärtään, mutta löysi vain hieman verta ja tuoksu katosi, sekoittuen karhun hajuun. Hatsumomo oli varma, että tytär oli kuollut ja lohduttomasti itkien palasi laumansa luo.
Tuosta päivästä lähtien Hatsumomo on piiloutunut kuoreensa. Narttu siirtyi 80 koiran johtajaksi ja aikoi johtaa näitä hyvin. Taistelun tuloksena Hatsumomon vasemman silmän näkö heikkeni, mutta tätä narttu ei paljasta kenellekään. Hatsumomon itsetunto romahti kasvoissa olevien arpien takia hetkellisesti, muttei se vielä tänäkään päivänä pidä itseään kauniina.
Pohdiskeltuaan aikansa suurta päätöstä, Hatsumomo johdatti joukkonsa pois Kiinasta, kohti Japania. Se tahtoi vaihtaa maisemaa lopullisesti ja aloittaa täysin uuden elämän jossain muualla.
Japaniin saavuttuaan Hatsumomo laumoineen kierteli siellä täällä. Pysyvästi se asettui myöhemmin yhdelle Nagasakin saarista. Viisivuotias laumanjohtaja oli pian perillä Japanin muistakin laumoista, ja tutustui pian yhteen Ohun sotureista, Yukimuraan. Toinen oli hänelle kiltti ja kohtelias, ja Hatsumomo alkoi hämmästyksekseen lämmetä tälle. Vaikka Hatsumomo olikin nykyään erilainen, eikä näyttänyt tunteitaan helposti, niin Yukimuran kanssa aikaa vietettyään tämä alkoi elätellä toiveita uudesta rakkaudesta. Kaksikko lähentyi, vaikka Yukimuran puolesta kyse olikin vain ystävyydestä. Kun Hatsumomo ilmaisi kiinnostuksensa, Yukimura ei tuntenutkaan samoin. Narttu vetäytyi takaisin syvälle kuoreensa ja kaksikko ajautui sanaharkkaan muutaman Ohun soturin läsnäollessa. Hatsumomo tunsi itsensä häväistyksi ja petetyksi. Se antoi Yukimuralle porttikiellon alueellensa ja katkaisi välit Yukimuraan ja Ohun sotureihin.
Paria vuotta myöhemmin Yukimura tuli pyytämään nartulta apua koskien sotaa. Hatsumomo suostui vain sen vuoksi, että saisi elää rauhassa Harakirilta ja muilta uhkilta. Lisäksi narttu tahtoi Ohun liittolaisekseen, jotta nämä auttaisivat tarvittaessa myös häntä.
Ohun lauman läheisyydessä oltuaan Hatsumomo tutustui Yóu nimiseen urokseen, ja jossain vaiheessa tajusi olevansa ihastunut tähän. Kaksikon välillä tapahtuikin paljon: he rakastuivat, ja Hatsumomo tuli raskaaksi. Narttu joutui kuitenkin kokemaan paljon vaikeuksia tiineytensä aikana, ja luuli jo yhdessä vaiheessa pentujen kuolleen, kun Harakiri paiskasi hänet vasten puuta hyökättyään Nagasakiin. Pennut kuitenkin selvisivät kuin ihmeen kaupalla, ja syntyivät kesken taistelun Kureijia vastaan Gajyon alaiseen luolaan.
TaistelutekniikatNeji Ki
Kuchu Sappo
Fugu-ni suru - Liike, jossa Hatsumomo iskee hampaansa vastustajan niskaan tai häntään, ja pyörii kuten Neji Kissä, viillellen vastustajaa hampaillaan niskasta hännän tyveen/toisinpäin. Liike repii selän ja niskan vereslihalle ja pahimmillaan aiheuttaa vammoja selkärankaan.
Pelaaja - Untamed