Outoja Asioita

"Minäkin olen unelmoinut perheestä." totesi Yuganda. Se suuteli Maita kevyesti, sen jälkeen Yuganda jatkoi syömistä. Yuganda ajatteli: `Voi kuinka mahtavaa! Minusta tulee isä!`Yuganda söi kyllikseen ja pyöri hiukan ruohikossa.

Mai
Mai nauroi kun Yuganda pyöri nurmikossa. Mai kävi makuulle ja huokaisi.
"Niin... Harmi että minun perhe ei ole täällä näkemässä..." Mai sanoi hiljaisesti. "Eisuke olisi varmaan innoissaan..." Mai hymähti ajatellessaan pikkuveljeään.

"Onko Eisuke veljesi?" kysyi Yuganda. H-än jatkoi: " Minullakin on kaksi veljeä, Maru ja Chibi."  Yuganda nousi seisomaan ja kysyi että milloin Mai haluaisi pennut.

Mai
"Kyllä. Eisuke oli veljeni, mutta Paholaiskaksosten joukot tappoivat hänet..." Maille tuli heti paha mieli kun ajatteli perheensä kuolemaa, mutta se työnsi ajatukset pois. Yuganda kertoi omista veljistään ja Mai hymyili.
"Mehän voisimme käydä tapaamassa heitä, eikö? Haluaisin tutustua heihin!" Mai sanoi. Yuganda myös kysyi milloinka Mai halusi pennut. Mai hymähti.
"En ole ihan varma..." Se sanoi ja painoi päänsä Yugandan olalle.

Yugandasta tuntui ihanalta, kun Mai nojasi häneen. "Kyllä me voimme käydä tapaamassa heitä, he asuvat lähellä olevassa kaupungissa." Yuganda antoi Maille suudelman ja lähti juoksemaan kaupunkia kohti. Vähän ajan kuluttua hän saapui kaupunkiin ja odotti Maita.

Mai
Naaras seurasi puolisoaan kaupunkiin. He jatkoivat matkaa yhdessä. Mai katseli ympärilleen.
"Missä päin veljesi asuvat?" Mai kysäisi.

"He asuvat tuossa talossa." Yuganda osoitti valkoista taloa. Yuganda juoksi talon pihalle ja meni tapaamaan veljiään. Maru, ruskeaturkkinen labradori huomasi Main ja kysyi: "Oletko sinä Yugandan ystävä, josta hän puhunut?" Mustaturkkinen Chibi käveli Main rinnalla, jotta tämä uskaltaisi tulla.

Mai
Mai tervehti Chibiä ja Marua.
"Tervehdys. Minä olen Mai, Yugandan ystävä." Mai sanoi ja punastui hieman. "No... Taidamme olla nytten hieman enemmän kun vaan ystäviä..."

Chibi vilkaisi pikkuveljeään ja sanoi: "Onnea Yuganda." Maru onnitteli myöskin. Yunganda kertoi kaikista seikkailuista, joita hän oli kokenut. "Huomenta poika." kuului talon ovelta. Yugandan äiti, vaaleaturkkinen Hera hyppeli alas portaita ja tervehti kaikkia.

Mai
Naaras kuunteli Yugandan tarinoita, kun vaaleaturkkinen koira hypähti alas. Mai kallisti päätään hieman ja hymyili.
"Hei, minä olen Mai. Hauska tutustua." Mai sanoi. Se katsoi Yugandaa. "Onko hän äitisi?" Se kysyi.

"On hän." vastasi Yuganda. "Hauska tutustua Mai, minä olen Hera." sanoi Yugandan äiti. Silloin talon pihalle ajoi auto, auton kuski meni sisälle ja autosta hyppäsi ruskea labradori. Yuganda oli hämillään, se ei ollut koskaan tuntenut näin voimakasta taisteluauraa. "Shion, sinä palasit!" huusi Hera riemuissaan. Labradori katsoi Heraa, sitten Yugandaa ja tämän sisaruksia. "Shion on isäsi Yuganda, ette ole nähneet häntä aiemmin, koska hän on toiminut metsästys ja palveluskoirana eri puolilla japania."

Mai
Mai katsoi ruskeaa labradorinnoutajaa. Hera kertoi koiran olevan Yugandan, Marun ja Chibin isä, Shion. Mai katsoi urosta silmiin ja hymyili. Kyllä hän on Yugandan isä. Mai ajatteli ja katsoi veljeksiä. Maru on selvästi perinyt isänsä Turkin värin, mutta hän näyttää hyvin paljon pojaltaan Yugandalta... Mai hymyili, ja vilkaisi Chibiä. Hän näyttää enemmänkin äidiltään, tuo Chibi. Mai tervehti Shionia ja hymyili Yugandalle.
"Oli ilo tavata perheesi, Yuganda-Kulta." Mai sanoi.

"Niin oli." totesi Yuganda. Hän kysyi: "Lähdetäänkö takaisin Ohuun?" Kun Yugandan veljet kuulivat tämän olevan lähdössä Ohuun, he halusivat mukaan. "Voidaan samalla käydä tervehtimässä siskoa." sanoi Chibi innoissaan. Yuganda lähti veljiensä ja Main kanssa kävelemään poispäin, kun Yuganda kääntyi ja ulvoi hiukan. Sitten labradori lähti juoksemaan kohti Ohua.

Mai
Mai vastasi myöntäväisesti kun Yuganda kysyi halusiko hän lähteä takaisin Ohuun. Yugandan veljet seurasivat heitä ja Chibi ehdotti että he kävisivät tervehtimässä hänen siskoaan.
"Hyvä idea, Chibi! Lähdetään vaikka heti!" Mai sanoi ja seurasi labradorinnoutajia Ohuun.

Tuuuli pöllytti Yugandan turkkia, kun tämä saapui Main ja veljiensä kanssa Ohuun. Heitä vastaan tuli vaaleaturkkinen labradorinnoutaja, joka halasi Yugandaa ja tämän veljiä. "Hei, minä olen Isabel." koira esittäyi Maille.

Mai
"Tervehdys, Isabel. Minä olen Mai." Akita kumarsi päätään labradorille. "Mukava tutustua."

"Hauska tutustua sinuunkin Mai." sanoi Isabel ja halasi myös Maita. Chibin maha murisi ja tuo pyysi anteeksi. "Lähdetäänkö saalistamaan, minullakin alkaa olla nälkä." sanoi Yuganda ja juoksi metsään. Siellä hän odotti muita. Äkkiä pensaasta käveli esiin suuri villisika.

// pitäisikö Weedin, Ginin ja Kurotorsn peli siirtää eri topiciin? (: //

Gin & Kurotora

Gin katsoi poikaansa hetken aikaa ja pudisti sitten päätään. "Heistä ei ole tosiaankaan kuulunut mitään. Olisi hyvä ottaa heistä selvää, mutta en halua suututtaa heitä sotaan ennen aikojaan, mikäli vakooja jää kiinni. Ohu ei ole vielä valmis.." Gin huokaisi. Kurotora vain nyökkäsi mietteissään. Se olisi lähtenyt mielellään itse, mutta kai tunnistettaisiin liian helposti. Kurotoran vanhuuskin saattaisi olla tiellä, mutta sitä uros ei suostuisi myöntämään.

Äkkiä Yugandasta tuntui että kaikki ei ole kunnossa, hän halusi palata ylipäälikön luokse ja pyysi Maita mukaan, juuri kun he saapuivat Ginin ja Kurotoran luokse kaksi vihollista hyökkäsi. "Ylipäälikkö varokaa!" Yuganda hyökkäsi kohti harmaaturkkista sutta, joka juoksi kohti Kurotoraa.

Gin & Kurotora

Ginistä oli jo hetken aikaa tuntunut, että joku seuraisi, ja siksi akita oli varuillaan. Kurotora ei ollut sen kummemmin kiinnittänyt huomiota ympäristöönsä, vaan mietiskeli haikeana kai veljesten metsää, jota hän yksin alkuperäisenä rodun edustajana asutti.

Pian takaa kuului Yugandan hätääntynyt huuto, ja Gin ehti hypätä paikoillaan ympäri, tarttuen juuri häntä kohti hyökännyttä sutta kurkusta, ja heittäen tämän omalla liikevoimalla akitan ohi. Kurotora, joka ei ehtinyt juuri reagoida hyökkäykseen, oli helpottunut, kun Yuganda ehti estää iskun. "Kurotora, varo!" Gin huudahti, kun kolmaskin susi syöksyi metsiköstä kaita kohti. Akita ponnisti sulavaan hyppyyn ja hyökkäsi kohti sutta. Akita sai haavan rintaansa, mutta pahemmin kävi sudelle, joka lensi yhteentörmäyksen voimasta vakavasti haavoittuneena taaksepäin. "Miten he ovat päässeet vartijoiden ohi?" Kurotora huusi hämillään, ja huolestuneena Gin mietti samaa.

Yuganda kehui ylipäälikköään, kun kaksi ohulaista saapui paikalle. "Oletteko kunnossa?" kysyi ruskaturkkinen husky, joka vaikutti huolestuneelta. Yuganda vilkaisi ylipäälikköä muttei sanonut mitään.

Mai
Mai katsoi kauhistuneena kun kolma sutta kävi hänen ylipäällikönsä kimppuun. Mutta pian viholliset olivat poissa tieltä ja alueella oli taas turvallista. Mai kiirehti Ginin luokse, huolestuneena. Mai huomasi akitan rinnassa haavan.
"Ylipäällikkö! Oletteko te kunnossa?" Mai kysyi ja yritti auttaa akitan jaloilleen. Mai katsoi mustaa Kai koiraa. "Entä te, Kurotora-Herra? Satutitteko itsenne?"

Yugandakin oli huolestunut Kurotoran ja ylipäälikkönsä voinnista. Tarkisttetuaan että he ovat kunnossa Yuganda huokaisi ja sanoi: "Voi niitä kaksosia. Ärsyttää kun he tekevät noin." Yuganda kertoi että oli aavistellut jotain tälläsitä, koska kaksoset eivät olleet yrittääneet mitään lähiaikoina.

Gin & Kurotora

Haava akitan rinnassa oli ilkeän näköinen repeämä, muttei onneksi syvä. "Kaikki hyvin." Gin sanoi rauhallisella äänellä ja katsoi sitten Kurotoraa, joka näytti myöskin voivan aivan hyvin. Yugandan ansiosta kai ei ollut saanut naarmuakaan.

Gin katseli siihen suuntaan, johon viholliset olivat paenneet ylivoiman alla. "Paras tarkistaa rajavartijoiden tilanne." Akita sanoi tasaisella äänellä, vaikka sisimmässään Gin olikin huolissaan. "He pääsivät pelottavan lähelle...ja huomaamatta!" Kurotora sanoi ääneen, pukien Ginin hiljaiset ajatukset sanoiksi.

Yuganda halusi tulla mukaan ja pyysi Maitakin. Yuganda lähti kävelemään kohti paikkaa, jossa rajavartijat olivat. Uros oli juossut jo jonkin matkaa, kun hän pysähtyi odottamaan muita.