Ukkosmyrsky temppeleillä

Risuku kuuli jyrähdyksen ja säikähti hieman. "Toivottavasti huomenna on parempi ilma, täytän nimittäin puoli vuotta." Risuku sanoi innokkaana ja heilutti häntäänsä. Risuku meni temppelin suojaan ja kävi nukkumaan.

Kenji

Kenji lähti kulkemaan pentujen kanssa kohti temppeliä, kun taivas repesi. Uros ehti kuulemaan Risukun sanat ja hölkätessään tuon perässä, sai loistoidean.

Kun nuorukaiset olivat jo menneet edeltä, Kenji kutsui koolle muutaman metsästäjän. "Tuokaa huomenna hyvä saalis." Uros kehotti ja laittoi vielä yhden viestinviejistään ilmoittamaan huomisesta Risukun lähisukulaisille ja tutuille.

Harvoin Kenji jaksoi tuhlata aikaansa tällaiseen, mutta halusi kerrankin heijastaa jotain Hakuron opeista itsensä kautta muidenkin näkyville. Hakuro oli auttanut häntä kasvamaan ja niin myös Kenji aikoisi auttaa Risukua. Uros pujahti temppeliin ja kävi makaamaan, nukahtaen pian ukkosen jyrinästä huolimatta .

Seuraavana aamuna Risuku heräsi, hän meni pihalle ja peseytyi lammikossa. Yllätyksekseen Risuku huomasi suuren määrän riistaa pihalla. Silloin Risukun sukulaiset ja ystävät tulivat esiin pensaikosta ja huusivat yhteen ääneen: "Hyvää syntymäpäivää Risuku!" Risuku juhli ystäviensä ja sukulaisten kanssa onnellisena. "Hei, kilpaillaan siitä että kuka ehtii napata tuon linnun ensimmäisenä." ehdotti Risuku, nähdessään ohi lentävän linnun.

Kenji

Kenji oli herännyt jo aikaisemmin kuin kukaan ja saapui temppelille juuri, kun Risukulle toivotettiin onnea. "Onnea, Risuku!" Kenjikin huudahti saapuessaan paikalle ja istahti sitten hetkeksi juttelemaan muiden kanssa.

Kun Risuku lähti juoksemaan kohti lintua, Kenji havahtui ja lähti perään. Koira päätti antaa nuorelle urokselle pientä esimakua tiimityöstä, ja vahvoilla takajaloillaan ponnisti korkealle ilmaan. Kun lintu ehti huomata Kenjin, se iski siivillään päästäkseen korkealle, mutta vahva uros huitaisi tuon ilmasta suurella käpälällään, jotta sen lentokorkeus laskisi. "Nyt, Risuku, nappaa se!" Kenji sanoi, ennen kuin laskeutui tukevasti takaisin maan kamaralle.

Risuku onnistui nappamaan linnun ja monet katselivat komeaa hyppyä."Kiitos Kenji." kiitti Risuku ja meni leikkimään muiden kanssa. Hetken kuluttua Risuku pyysi kaikkia juhla-aterialle.

Kenji & Yukimura

Kenji hymyili Risukun onnistuessa. Kun väki kokoontui aterioimaan, uros asteli rauhallisin askelin paikalle ja seisoi hiukan sivummalla hetken aikaa, kun Risukun sukulaiset onnittelivat tätä.

Pian Kenjikin kuitenkin päätti liittyä seuraan. "Onnea, kummipoika. Tästä alkaa matkasi aikuisuuteen. Kasva isoksi ja vahvaksi." Kenji sanoi hymyillen ja laski tassuaan kohti pentua, yrittäen taputtaa toisen päälakea kevyesti.

Yukimura oli liikuskelemassa lähellä temppeleitä, kunnes puheensorina ja melu kiinnittivät tämän huomion. Uros päätti ottaa selvää äänen lähteestä, jos Kenji sattuisikin olemaan ongelmissa. Saavuttuaan paikalle, Yukimura tajusi, ettei vaaraa ole, vaan kyseessä näytti olevan varsin iloinen tapahtuma. "Mikäs täällä on meininki?" Uros kysyi kuuluvalla ja rennolla äänellä, astuen esiin.

Risuku tuli katsomaan uutta vierasta. "Minulla on puolivuotis syntymäpäivät." sanoi Risuku Yukimuralle. Risukun ystävät alkoivat painia Risukun kanssa. "Heh heh, lopeta." Risuku sanoi eräälle sekarotuiselle pennulle, joka kutitti häntä. Risuku meni hakemaan syötävää Yukimurallekin.

Yukimura

Kuultuaan juhlinnan syyn, Yukimura hymyili pennulle. "Ai, paljon onnea sinulle." Uros toivotti, vaikkei ollutkaan hirveästi juhlatyyppiä. Kun Risuku toi hänelle ruokaa, ei Yukimurakaan voinut kiistää juhlien hyviä puolia. Nälkäinen uros tarrautui hampaillaan lihaan ja söi hyvällä ruokahalulla.

Lopeteltuaan Yukimura päätti ottaa enemmän selvää juhlien syystä. "Kukas sinä muuten olet? Minä olen Yukimura." Uros esittäytyi. "Oletko kenties sukua Kenjille tai jotain?" Sekarotuinen uteli, sillä ihmetteli hiukan, miksi juhlat järjestettiin juuri temppelillä.

"Olen Risuku. Kenji on kummini." Risuku kertoi Yukimuralle perheestään ja kysyi: "Tunnetko isäni? Hänen nimensä on Desert." Kuultuaan Yukimuran nimen Risuku oli hiukan hämillään. Risuku hyppäsi ilosta ilmaan. Laskeuduttuaan nuorukainen sanoi: "Olen suurin fanisi täällä Ohussa. On kunnia tavata teidät Yukimura herra."

Yukimura

Uros nyökkäsi pennun kertoessa hänen olevan Kenjin kummipentu. Se selittääkin kaiken. Yukimura ajatteli, vaikka ihmettelikin nuoren Kenjin ryhtymistä kummiksi häntä tuskin kovin paljoa nuoremmalle pennulle.

Kun Risuku ilmaisi ihailunsa Yukimuraa kohtaan, uros näytti hetken hölmistyneeltä, mutta nauroi sitten. "Hah, en kai minä nyt niin upea ole..kiitos." Uros vastasi silmää iskien.

Kun toinen mainitsi Desertistä, uroksen oli myönnettävä, ettei muistanut tätä. Yukimura ei ollut pitkään aikaan käynyt Gajyolla. "Kuules....Risuku.." Yukimura aloitti ja helpottui muistettuaan nuorukaisen nimen. "Voisit joskus lähteä kanssani pienelle retkelle. Voisin opettaa sinulle tärkeitä taitoja." Uros ehdotti. Yukimuraa harvoin kiinnosti muiden asiat, mutta nuorissa oli tulevaisuus ja osaltaan uros tahtoi auttaa Ohua pysymään entisen veroisena myös tulevaisuudessa. "Mikäli se tietenkin käy isällesi." Uros lopetti lauseensa.

"Kyllä se käy! Lähdetään vaikka heti!" Risuku huudahti innoissaan. Risuku kävi kertomassa Kenjille ja lähti kävelemään metsäänpäin. `Mitähän Yukimura opettaa minulle?` Risuku ajatteli ihmeissään.

Yukimura & Kenji

Yukimura oli yllättynyt, kun Risuku tahtoi lähteä matkaan heti. Se ei kuitenkaan menevää urosta haitannut. Yukimura oli aina valmis toimintaan.

Varhaisiltaan mennessä olivat kaikki vieraat jo lähteneet. Ruokaa ei juurikaan jäänyt, mutta lauman pennut söivät tähteitä hyvällä ruokahalulla. Kenji haukotteli makeasti, ja huomasi sitten Risukun tulevan ilmoittamaan hänelle jotain. "Pyydä Yukimuraa saattamaan sinut Gajyolle." Kenji sanoi vielä pennun perään, ja lähti kävelemään kohti temppeleitä. Uros luotti korkeampiarvoiseen Yukimuraan melkein yhtä paljon kuin Giniin ja Weediin, eikä siksi pahastunut Risukun lähtemisestä hänen matkaansa.

"Mennäänpä sitten!" Yukimura huudahti ja lähti juoksemaan verkkaisesti kohti metsikköä. "Juokse perässäni!" Uros kehotti, ja kiihdytti vauhtia. Kokenut Yukimura liikkui epätasaisessa maastossa kuin höyhen, mutta Risukulle se saattaisi olla hiukan haastavaa. Yukimura tahtoi opettaa nuorukaista tuntemaan alustansa, jolla juoksi. Se olisi tärkeää joka tilanteessa.

Risuku seurasi Yukimuraa ja juostessaan tämä pyysi, että Yukimura saattaisi hänet retken jälkeen kotiin. Risuku pysähtyi  pienelle metsäaukiolle ja kysyi: "Mitä me harjoittelemme?"

// tuli muuten semmoine ehdotus, että Yukimura voisi sittenkin ryhtyä Risukun kummiksi Tesshinin sijaan? //

Yukimura

Uros pysähtyi aukion reunalle. "Hahaa...täydellinen paikka metsästää..." Uros sanoi ja asteli keskemmälle aukiota. "Kokeillaanpa tällaista. Minä toimin saaliin puutteessa kohteenasi. Yritä yllättää minut. Näin korkeassa heinässä sinun on helppo piiloutua, mutta miltei mahdotonta tekeytyä äänettömäksi." Yukimura neuvoi. "Ellei tiedä paria kikkaa..." Uros jatkoi ja asettui istumaan keskelle aukiota selin Risukuun. "Saa aloittaa!" Uros huudahti. Yukimura korjaisi yrityksen jälkeen pennun mahdolliset virheet ja pyytäisi tätä kokeilemaan uudelleen onnistumiseen saakka.

//Sopii.//

Risuku juoksi heinikkoon, se hiipi kohti Yukimuraa. Nuorukainen otti vauhtia ja yllätti Yukimuran. "Miltä näytti?" kysyi nuorukainen Yukimuralta.

Yukimura

Yukimura kuuli aluksi Risukun askeleet selvästi, kunnes ne lopulta katosivat. Aivan viime metreillä uros saattoi erottaa nuorukaisen hengityksen ja juoksuaskeleet, ja ehti loikata sivuun toisen tieltä. "Ei huono ensikertalaiseksi." Yukimura kehui, ja käveli sitten lähemmäs Risukua. "Sinun on kuitenkin osattava olla entistä hiljempaa. Luonto ei ole koskaan täysin äänetön. Sinun on käytettävä sitä hyödyksesi. Et saa myöskään viime hetkellä herpaantua, vaan pysyä täydessä kontrollissa loppuun saakka..." Yukimura neuvoi ja kyyristyi heinikkoon. "Hiivi näin..." Uros aloitti ja otti muutaman askeleen. "Käytä hyödyksesi jokaista luonnon tuottamaa ääntä, ja yritä sopeuttaa liikkumisesi niihin. Ja muista...keskity erityisesti loppuun. Huomasin heti, milloin aioit yllättää minut." Yukimura kertoi ja asteli sitten taas keskemmälle aukiota.

"Yritä nyt uudestaan." Sekarotuinen kehotti ja asettui taas istumaan vähän matkan päähän Risukusta.

Risuku juoksi heinikkoon, hetken kuluttua se hiipikin jo lähistöllä. Risuku jatkoi hiipimistä ja loikkasi. Tällä kertaa Risuku toivoi että Yukimura yllättyisi.

// pakko huomauttaa mutta pelitapasi on kehittynyt jo paljon parempaan suuntaan ^^ //

Yukimura

Yukimura kuunteli tarkkaan. Aluksi uros kuuli Risukun askeleet melko lähelle asti. Sitten tuli hiljaista. Yukimura käänteli korviaan ja yritti kuulla Risukun askeleet, mutta voimakas tuulenpuuska suhisi heinikossa ja puiden latvustoissa. Yukimura oli jo kääntymäisillään katsomaan, missä nuorukainen oli menossa, kun Risuku yllättäen loikkasi häntä kohti heinikosta. Yukimura säpsähti hiukan, mutta räjähti sitten nauruun. "Olet nopea oppimaan, Risuku!" Yukimura huudahti, nauraen vielä hetken aikaa. "Tule, ei jäädä paikoilleen!" Uros jatkoi sitten ja lähti taas juoksemaan kohti aukion toista puolta.

//Kiitos.//

Risuku seurasi Yukimuraa, lopulta hän uskaltautui kysymään: "Yukimura, haluaisitko olla kummini?" Heti perään Risuku kysyi: "Mitä opetat minulle seuraavaksi?"

Yukimura

Akitan ja kishun sekoitus oli keskittynyt etenemiseen niin tarkasti, ettei kuullut Risukun ensimmäistä kysymystä lainkaan. "Mitäkö opetan...voisimme seuraavaksi kokeilla vaikka..." Samassa nuorukaisen ensimmäiset sanat iskeytyivät Yukimuran tajuntaan. "Mitä? Kummisi?" Uros kysyi ja hidasti vauhtia naurahtaen. Ensin Yukimura luuli Risukun vitsailevan, mutta pentu taisikin olla tosissaan. "Hmm..." Uros mietiskeli, olisiko hänestä sittenkään täyttämään kummin velvollisuuksia. Äh, ei minusta sentään hänen huoltajaansa tule! Uros ajatteli hilpeästi. "Tottakai voin olla kummisi." Yukimura naurahti ja hypähti sitten eteenpäin. "Tulehan nyt, saat opetella äsken oppimaasi, kun menemme metsästämään lintuja!" Uros jatkoi ja alkoi juosta.

Risuku seurasi Yukimuraa. Hetken kuluttua se näki variksen nokkimassa maata. Risuku lähestyi lintua hiljaa ja hyökkäsi. Varis rääkyi, kun Risuku tukehdutti sen. Risuku tajusi nopeasti, että oli lähtenut ilman Yukimuran lupaa. `Eikai hän mahda pahastua?`ajatteli Risuku, kun saapui lintu suussaan uuden kumminsa luokse.

Yukimura

Vähän matkaa juostuaan Yukimura huomasi kauempana kolme fasaania, ja pysähtyi. Uros kyyristyi matalaksi, ja oli juuri antamaisillaan ohjeita pennulle, kun kuuli takaansa rääkäisyn. Variksen hätähuuto sai tietenkin fasaanit lehahtamaan tiehensä, ja Yukimura näytti ärtyneeltä. "Katso nyt mitä sinä teit! Laumassa ei koskaan saa hyökätä ilman ryhmänjohtajan lupaa.." Yukimura sanoi närkästyneenä, mutta katsellessaan pentua roikottamassa varista suussaan, uros leppyi. "Pakko kyllä myöntää, saalistit hienosti." Yukimura sanoi silmää iskien, ja naurahti sitten istahtaen alas.

"Anteeksi, että lähdin luvatta." Kun Yukimura iski toiselle silmää, nuorukainen rentoutui ja antoi variksen kummilleen. Risuku söi variksesta vähän, hän jätti loput Yukimuralle. "katso, tuolla on lampi." Risuku sanoi innoissaan ja juoksi kohti lampea. Risuku nautti tuulesta, kun hyppäsi lampeen.

Yukimura

Yukimura naurahti toisen pahoitteluille. "Ei se mitään." Uros sanoi ja tarttui sitten Risukun tarjoamaan varikseen. "Ei tämä fasaanille vedä vertoja, mutta hyvää on silti!" Yukimura kehui ja jätti maahan lopulta vain sulkia ja luun kappaleita.

Kun Risuku syöksyi kohti lampea, sai Yukimura jälleen uuden idean. Pentu osasi jo metsästää melko hyvin, mutta tällainen metsästys, tai oikeastaan kalastus, oli haastavaa myös Yukimuralle. Silti uros päätti näyttää pennulle, miten se toimi. "Risuku, katsos tätä!" Uros huudahti, kun näki muutaman karpin loikkivan pakoon poispäin lampeen loikanneesta nuorukaisesta. Yukimura otti vauhtia ja tähtäsi hyvin, loikaten sitten itsekin lampeen. Hetken aikaa uros oli pinnan alla, kunnes nousi ylös pärskien ja ui sulavasti rantaan. Yukimura laski maahan yhden pienikokoisen kalan. "Todella vaikeita saalistaa, mutta älyttömän hyviä!" Yukimura sanoi ja viittilöi sitten pentua tulemaan rantaan, antaakseen tuolle ohjeita.

Risuku ui rantaan ja sanoi: "Sinä kalastat upeasti. Opeta minuakin kalastamaan yhtä hyvin." Kun toinen kehui kaloja hyviksi, Risuku yritti napata muutamaa kalaa lammesta. Hetken kuluttua Risuku nousi pintaan ja ui rantaan. "Katso mitä sain." sanoi Risuku, laskiessaan maahan karppia, joka oli hiukan pienempi kuin Yukimuran.